The International 11 – kisarankkaukset

Joka vuosi suurten LAN-tapahtumien kohdalla tapahtuu merkittäviä ja jatkuvia metapelin muutoksia, mikä johtaa usein suuriin vaihteluihin voimasuhteissa. The International on jo ennestään ainutlaatuinen – tapahtumaa edeltävä suosikki on voittanut sen viimeksi 2013 – ja tämän vuoden tapahtuma on tähänastisista pisin ja tarjoaa eniten sopeutumisaikaa.

Tämä palkitsee tiimejä, jotka ovat riittävän onnekkaita ollakseen metapelin johtajia, sekä tiimejä, jotka sopeutuvat nopeasti.

Katsotaanpa nopeasti, miten tiimit voisi luokitella. Katsotaan ensin Last Chance Qualifiersia. Kaksi seuraavasta kahdeksasta joukkueesta, joilla kirjoitushetkellä on vielä mahdollisuus, jatkaa lohkovaiheeseen. Uskoisin niiden päätyvän näille tasoille, jos ne pääsevät karsinnasta.

• Vitrus.Pro: B
• Team Liquid: B
• Team Secret: B
• Xtreme Gaming: C
• Vici Gaming: C
• T1: C
• NAVI: C
• Wildcard Gaming: D

Katsotaanpa sitten jo paikkansa varmistaneita joukkueita. Minkään tason sisällä ei ole erityistä järjestystä lukuun ottamatta S-tasoa, joka numeroidaan. Keskityn pääosin tiimien LAN-tuloksiin (sillä oletan niiden merkitsevän eniten The International 11:ssä), mutta DPC-tuloksia saattaa olla jonkin verran seassa.

D-taso

On melkein sääli nähdä Soniqs tällä tasolla. Heidän kamppailunsa Pohjois-Amerikassa TSM:ää ja Evil Geniusesia vastaan on aina upeaa katseltavaa, mutta heidän ainoa kansainvälinen LAN-tapahtumansa tällä kaudella, PGL Arlington Major, oli floppi.

Hokori yllätti monet fanit pääsemällä TI11:een pudottuaan Etelä-Amerikan Division I:stä. Osa Etelä-Amerikan faneista ja sisäpiirin tyypeistä hypetti heitä ennen alueellisia karsintoja, mutta totta puhuen heillä oli tuuria, kun he saivat helpon voiton alemman kaavion finaalissa, kun heidän vastustajallaan Tempestillä oli internetyhteysongelmia. Sitä seurasi puhdas 3–0-finaalivoitto Infamousista. Heidän mahdollisuuksiaan The International 11:ssä rajoittaa eniten se, että heillä ei tiiminä ole juurikaan kokemusta kansainvälisistä LAN-tapahtumista.

C-taso

Fnatic oli osa kauden 2021/2022 DPC-pistefiaskoa. He lähtivät vuoden viimeiseen DPC-tapahtumaan uskoen, että paikka kahdeksan kärjessä varmistaisi heille TI-paikan, mutta jäivät yhden ottelun päähän. Jumalallinen väliintulo nosti heidät TI11:een. Heidän tuloksensa vuoden aikana ovat olleet vaihtelevia, mutta he onnistuivat kuitenkin ottamaan neljännen sijan ESL One Malaysiassa 2–0-voitolla BOOM Esportsista ja 2–1-voitolla Entitystä.

Talon Esports sai grindata koko vuoden – he aloittivat Tour 1:n Division II:ssa ja päättivät Tour 3:n alueen toiseksi parhaana joukkueena. PGL Arlington Major ei mennyt heillä hyvin (he päätyivät sijoille 13–14) eikä mennyt ESL One Malaysiakaan (sijoitus 9–10), mutta kun Fnatic pääsi jatkoon suoraan DPC-pisteillä, se avasi heille mahdollisuuden napata paikka alueellisista karsinnoista.

Kauden ensimmäisen puolen Gaimin Gladiators (hetken aikaa ”Team Tickles”) oli kuumaa kamaa. ESL One Stockholm Majorin jälkeen heillä oli 1 130 DPC-pistettä – melkein riittävästi TI-paikkaa varten, mutta he sammuttivat moottorinsa. Sen jälkeen heidän suorituksensa niin DPC:ssä kuin sen ulkopuolellakin ovat olleet keskinkertaisia, enkä ole nähnyt heidän pelaavan Dota 2:ta loistavasti lähes viiteen kuukauteen, minkä takia asetan heidät tälle tasolle. Jos he tuovat vanhan luottamuksensa ja taitonsa Singaporeen, he voivat siirtyä paljonkin ylöspäin.

B-taso

BetBoom Team on Itä-Euroopan grindaaja, joka pelaa DPC:n lisäksi myös lukuisissa muissa kuin DPC-liigoissa verkossa. Vaikka he olivatkin kahdeksas ESL One Stockholm Majorissa, he eivät onnistuneet rikkomaan kolmikon NAVI, Team Spirit ja Outsiders lukkoa DPC Tour 3:lla, minkä vuoksi he eivät saaneet kutsua PGL Arlington Majoriin. He kostivat Outsidersille ja NAVIlle lopulta voittamalla Itä-Euroopan karsintapaikan ja ovat osoittaneet potentiaalia LAN-tapahtumissa, vaikkakaan näissä LAN-tapahtumissa ei ole ollut mukana kiinalaisia tiimejä!

Olisi helppoa perustella Evil Geniusesin asettaminen mille tahansa tasolle A:sta D:hen – joten ehkä on hieman mieletöntä, että asetan heidät B-tasolle tämän kauden LAN-tulosten jälkeen. ESL One Stockholmissa he lähes tulkoon asettivat lentokentän any%-speedrun-ennätyksen 2–10-tuloksella ja voittivat yhden pelin beastcoastia ja BOOM Esportsia vastaan.

PGL Arlington Major sujui paljon paremmin: he olivat 6.–8. lohkovaiheen peleissä (ylempi kaavio oli yhden pelin päässä) ja hävisivät alemmassa kaaviossa Entitylle – joka näyttää loistotiimiltä. Heidän yksittäiset kokemuksensa ovat arvokkaita TI11:n kaltaisessa tapahtumassa, mutta kaikki riippuu siitä, pelaavatko he hyvin yhteen.

Thunder Awaken ja beastcoast ovat samankaltaisia tarinoita – molemmat ovat eteläamerikkalaisia tiimejä, molemmat yllättivät monet sijoittumalla kuuden joukkoon ESL One Stockholmissa ja molemmat lähtivät PGL Arlington Majoriin varsin turvallisessa tilanteessa TI11:tä varten. Näistä beastcoast on kuitenkin hieman edellä – he onnistuivat alemmassa kaaviossa voittamalla Fnaticin ja Outsidersin PGL Arlington Majorissa napaten jälleen paikan kuuden kärjestä, vaikka heidän lohkovaiheen esityksensä olikin heikko.

A-taso

Royal Never Give Up tarvitsi paikan kahdeksan kärjessä PGL Arlington Majorissa päästäkseen suoraan mukaan, mutta epäonnistui. He pelasivat kuitenkin varapelaajan kanssa (Anathan ”ana” Pham, joka pelaa nyt T1:ssä), joten monet uskoivat heidän peliensä alueellisissa karsinnoissa olevan tylsiä ja tapahtumaköyhiä. Kokonaisuudessaan he ovat saaneet jatkuvasti kohtalaisia tuloksia vaikealla alueella ja kansainvälisiä vastustajia vastaan (esimerkiksi Riyadh Masters 2022:ssä he pelasivat tasan OG:tä vastaan ja veivät yhden pelin Team Spiritiltä).

TSM oli yksi ensimmäisistä tiimeistä, joka varmisti paikkansa TI11:ssä DPC-pisteillä, ja he ovat pääosin nostaneet jalkansa kaasulta sen jälkeen. He olivat kakkosia ESL One Stockholmissa – päästyään finaaliin yläkaaviosta ja kohtasivat OG:n hyökyaallon (tämä oli tiimi, jonka he olivat lähettäneet alakaavioon aiemmin turnauksessa). OG näytti pysäyttämättömältä ja voitti kuudennen sarjansa putkeen vieden mestaruuden. TSM sai keskinkertaisia tuloksia vuoden lopuista tapahtumista, mutta kun ottaa heidän laskusuuntansa ajoituksen huomioon, vaikuttaa siltä, että he ovat tarkoituksella pitäneet matalaa profiilia. He odottavat, että TI11 alkaa.

Minusta oli hienoa nähdä BOOM Esportsin matka ESL One Stockholmiin, mutta heidän lohkovaiheen suorituksensa näyttivät veltoilta (ehkä johtuen siitä, että he saapuivat tapahtumaan myöhään) ja pudotuspelit olivat katastrofi, kun he joutuivat OG:tä vastaan ensimmäisellä alakaavion kierroksella. PGL Arlington Major meni heillä paremmin: he pelasivat hyvin lohkovaiheessa (esimerkiksi tasapelit Tundraa, Asteria ja Team Spiritiä vastaan), mutta joutuivat sitten PSG.LGD:tä vastaan pudotuspeleissä. He hävisivät ottelun ja joutuivat alempaan kaavioon.

He voittivat Team Liquidin alakaaviossa, mutta hävisivät Entitylle eliminaatio-ottelussa. Jos BOOM Esports saa voittoja helpommista vastustajistaan, odotan heidän pysyvän taulukon keskivaiheilla ja sijoittuvan niin, että heillä on mahdollisuus pärjätä pudotuspeleissä.

TI10:n alueellisten karsintojen aikana monet fanit ja analyytikot pettyivät siihen, että Tundra ei päässyt mukaan, ehkä jopa siinä määrin, että nykyinen Last Chance Qualifier on melkein heille omistettu. Kun TI10 päättyi, Tundra alkoi heti dominoida, ja niin he tekivätkin heinäkuun 2022 keskivaiheille asti ottamalla 10 peräkkäistä sijoitusta neljän kärjessä erilaisissa tapahtumissa, joista osa oli DPC-tapahtumia.

Sitten tuli kaksi hutia: Riyadh Masters 2022:ssa he eivät selvinneet lohkovaiheesta (vaikka he olivatkin erittäin hankalassa lohkossa PSG.LGD:n, Team Spiritin ja uutta energiaa saaneen Team Secretin kanssa) ja PGL Arlington Majorissa he pelasivat lohkovaiheessa 4–10 ja putosivat. Heidän pitkäaikainen loistonsa merkitsee paljon, mutta viimeaikainen kunnon puute on syy, miksi en nosta heitä S-tasolle.

S-taso

Nämä kärkitiimit tarvitsevat vähintään yhden selkeän perustelun sille, että he ovat tällä tasolla. Ne kaikki ovat pärjänneet poikkeuksellisen hyvin Major-turnauksissa ja/tai viimeaikaisissa LAN-tapahtumissa, ja heillä on niin paljon kokemusta toisistaan korkean paineen otteluissa, että se on arvokasta TI11:n myöhemmissä vaiheissa. Jos tiimit eivät pudota toisiaan aikaisessa vaiheessa, olisi yllättävää (tai joissain tilanteissa jopa shokeeraavaa), että jotkin niistä eivät pääsisi kahdeksan kärkeen.

1. Entity (kuudes PGL Arlington Majorissa, 5.–6. ESL One Malaysiassa)
2. Team Aster (kolmas PGL Arlington Majorissa, toinen ESL One Malaysiassa)
3. OG (ensimmäinen ESL One Stockholm Majorissa, neljäs PGL Arlington Majorissa, ensimmäinen ESL One Malaysiassa, kolmas Riyadh Mastersissa)
4. Team Spirit (ensimmäinen PGL Arlington Majorissa, toinen Riyadh Mastersissa)
5. PSG.LGD (toinen PGL Arlington Majorissa, ensimmäinen Riyadh Mastersissa)