Toisin kuin suurten pistemäärien lajeissa, kuten rugbyssa ja amerikkalaisessa jalkapallossa, jalkapallo-ottelun tasapeliin päättymisen todennäköisyys on varsin suuri. Tässä artikkelissa jalkapalloasiantuntijamme Mark Taylor kertoo, kuinka voit ennustaa, mitkä ottelut päättyvät todennäköisimmin tasapeliin. Helpommin sanottu kuin tehty? Lue lisää tästä artikkelista.
Vuosien 2006 ja 2016 välillä noin 26 % Valioliiga-otteluista päättyi tasan. Yleisin tasapelitulos oli 1–1 (42 % kaikista tasapeleistä) ja seuraavaksi yleisimmät olivat maaliton tasapeli (32 %) ja 2–2 (22 %).
Tasapelit muodostavat siis noin neljänneksen kaikista kauden Valioliiga-otteluiden tuloksista, ja ne ovat myös tärkeässä osassa tasoitusvedoissa.
Vuosien 2006 ja 2016 välillä noin 26 % Valioliiga-otteluista päättyi tasan. Yleisin tasapelitulos oli 1–1 (42 % kaikista tasapeleistä).
Intuitiivisestikin tasapeli on todennäköisin ottelussa, jossa joukkueet ovat kutakuinkin tasavertaiset, kun ottelun pelipaikka on otettu huomioon.
Kun mestariehdokas pelaa kotonaan häntäpään joukkuetta vastaan, kertoimista johdettu tasapelin todennäköisyys on noin 14 %, ja kun kaksi keskikastin joukkuetta kohtaavat, todennäköisyys nousee noin 30 %:iin.
Tämän voi vahvistaa käyttämällä Poissonin jakaumaa kahdelle valitulle tasaväkiselle joukkueelle.
Vaikka puhdas Poissonin jakauman käyttö aliarvioi hieman tasapelin todennäköisyyttä jalkapallossa ja vaatii pientä korjausta, menetelmä on suhteellisen suoraviivainen.
Tasapelin todennäköisyyden laskeminen Valioliigassa
Otetaan esimerkiksi Valioliiga-ottelu, jossa odotusarvona on keskimäärin 2,5 maalia yhteensä ja joukkueiden odotetaan tekevän keskimäärin yhtä monta maalia. Tässä tapauksessa kumpikin joukkue tekee keskimäärin 1,25 maalia toista vastaan.
Poissonin jakauman mukaan kummallakin joukkueella on 29 %:n todennäköisyys jäädä nollille, ja korjaamaton todennäköisyys pelin päättymiselle 0–0-tasapeliin saadaan kertomalla nämä kaksi todennäköisyyttä keskenään.
0.29 * 0.29 = 0.08
Oikeita Valioliiga-tilastoja noudattaen 1–1-tasapelin todennäköisyys on suurempi: lähes 13 %.
Kun nämä luvut on laskettu kaikille mahdollisille tasapelituloksille, todennäköisyydet 0–0-, 1–1- ja 2–2-tasapeleille ja niin edelleen voidaan laskea yhteen. Näin saadaan tasapelin todennäköisyys tyypillisessä Valioliiga-ottelussa kahden tasaväkisen joukkueen välillä.
Tässä esimerkissä ilman korjausta pientä Poissonin jakauman ja todellisen todennäköisyyden välistä eroa varten saadaan tasapelin todennäköisyydeksi noin 27 %.
Tasaväkisten joukkueiden taipumus pelata keskenään tasapelejä on yleisesti tunnustettu asia, mutta joukkueiden maalimääräprofiileja usein ylenkatsotaan tasapelien ennustamisessa.
Mitä pienempää maalimäärää otteluun ennustetaan, sitä todennäköisempää on, että kummankin joukkueen maalimäärä jää pieneksi.
Tasaväkisessä, vähämaaliseksi ennakoidussa ottelussa, jonka maalimäärän odotusarvo on vain 2,2, todennäköisyys, että joukkue ei onnistu tekemään maalia, kasvaa edellisen esimerkin 0,29:stä yli 0,33:een.
Tämä puolestaan kasvattaa ottelun 0–0-tulokseen päättymisen todennäköisyyden 0,08:sta 0,11:een, ja kaikkien tasapelitulosten yhteenlaskettu todennäköisyys ilman korjausta nousee yli 0,29:een.
Kun siis pyrkii valitsemaan otteluita, jotka päättyvät todennäköisimmin tasan, kannattaa valita tasavahvat joukkueet, jotka ovat osoittaneet taipumusta hyvään puolustuspeliin mutta joiden hyökkäys on ollut hampaaton.
Kuinka voi ennustaa, mikä ottelu päättyy tasan
Tällaisten tasapelin todennäköisyyksiin vaikuttavien asioiden tunnistaminen ei kuitenkaan takaa, etteikö tavallista suurempaa tasapelin todennäköisyyttä olisi jo otettu asianmukaisesti huomioon kertoimessa.
On myös tärkeää tiedostaa, että poikkeuksellisia suorituksia jopa koko kauden esittänyt joukkue voi tulevaisuudessa olla vähemmän poikkeuksellinen.
Joukkue on voinut vaikuttaa tasapeleihin erikoistuneelta osittain vähämaalisten otteluidensa vuoksi, mutta tämän taipumuksen pysyvyyttä on helppo yliarvioida, ja tulevat tasapelivedot voivat näyttää arvovedoilta, vaikkeivät sitä olisikaan.
Kunkin kauden aikana eniten tasapelejä pelanneet Valioliiga-joukkueet vuosien 2006–2016 aikana olivat tyypillisiä keskikastin joukkueita, kuten Stoke, West Brom ja Aston Villa.
Kunkin kauden aikana eniten tasapelejä pelanneet Valioliiga-joukkueet vuosien 2006–2016 aikana olivat tyypillisiä keskikastin joukkueita, kuten Stoke, West Brom ja Aston Villa.
Tämän ryhmän keskiarvo oli lähes 16 tasapeliä kaudessa, kun liigan keskiarvo kyseisellä ajalla oli hieman alle 10.
Seuraavalla kaudella näiden mahdollisten tasapelispesialistien lukemat laskivat kuitenkin 16:sta hieman yli 10:een eli hyvin lähelle liigan keskiarvoa.
Samantapainen kohtalo oli yleisesti menestyksekkäillä joukkueilla, kuten Manchester City, Manchester United, Tottenham ja Chelsea, jotka näyttivät vierastavan tasapelejä.
Kun ne yhdellä kaudella olivat pelanneet keskimäärin alle viisi tasapeliä joukkuetta kohden, nekin palasivat ruotuun seuraavalla kaudella ja saivat keskiarvokseen kahdeksan tasapeliä, mikä on paljon lähempänä koko liigan 10 tasapelin keskiarvoa.
On tärkeää ymmärtää tekijät, jotka voivat vaikuttaa otteluiden tasapeliin päättymiseen jalkapallossa, vaikka regressio kohti keskiarvoa kannattaakin aina ottaa huomioon. Kannattaa myös tunnistaa tilanteet, joissa tasapeli hyödyttää molempia osapuolia – erityisesti Italian ylimmällä sarjatasolla.
Saat parhaat Valioliiga-kertoimet Pinnaclelta.