Pystyykö UEFAn ranking antamaan tietoa Mestarien liigan vedonlyöntiin?

Mikä on UEFAn ranking?

Jokaiselle joukkueelle, joka kisaa UEFAn Mestarien liigassa ja Eurooppa-liigassa, määritetään ranking. Rankingpisteitä annetaan yhdistelmänä turnauksen yksittäisten otteluiden tuloksia ja sitä, kuinka pitkälle turnauksessa pääsee.

Mestarien liigassa rankingpisteitä annetaan seuraavasti:

UEFAn Mestarien liigan rankingpisteet

Tapahtuma	Pisteet
Ottelun voittaminen	2
Tasapelin pelaaminen	1
Lohkovaiheeseen pääseminen	4
Neljännesvälieriin pääseminen	5
Puolivälieriin, välieriin ja finaaliin pääseminen	1 per kierros

Mestarien liigan rankingpisteiden suurin ansaittava määrä kaudella on 38 (Huomautus: 2019/20-kaudella puolivälierä ja välierä olivat vain yksi kierros, joka antoi kolme pistettä voitosta, minkä vuoksi Bayern München ansaitsi 36 pistettä 36 mahdollisesta).

UEFAn rankingit tarjoavat laskelman siitä, kuinka hyvin joukkue on pärjännyt eurooppalaisissa kisoissa viime kausien aikana.

UEFAn rankingin tärkein rooli on Mestarien liigan lohkovaiheen arvonta, jossa 32 mukana olevaa joukkuetta jaetaan neljään kahdeksan lohkoon. Lohko 1 koostuu edellisen kauden Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan voittajasta sekä rankingin mukaan Euroopan kuuden parhaan liigan mestareista (jos jokin näistä kuudesta joukkueesta on Mestarien liigan tai Eurooppa-liigan voittaja, käytetään seitsemänneksi ja kahdeksanneksi parhaiden liigojen mestareita).

Lohkoihin 2, 3 ja 4 jaetaan loput 24 pelaajaa sen mukaan, kuinka paljon rankingpisteitä he ovat keränneet viidellä edellisellä kaudella. Tämän järjestelmän vuoksi on mahdollista, että lohkon 1 joukkueella on alhaisemmat rankingpisteet kuin millään kolmen muun lohkon joukkueella.

Tärkein muistettava asia UEFAn rankingista on se, että se ei pyri arvioimaan suoraan joukkueen kykyjä vaan pikemminkin osoittamaan sen, kuinka hyvin se on pärjännyt eurooppalaisissa kisoissa viime vuosina.

Esimerkiksi kun Liverpool voitti Mestarien liigan 2018/19-kaudella, turnauksen alussa sen sijoitus oli vasta 16. paras joukkue rankingin perusteella. Tämä johtui pitkälti siitä, että he eivät olleet mukana missään eurooppalaisessa kisassa kausilla 2013/14 ja 2016/17.

Kuinka usein paremman rankingin joukkue voittaa?

Yksinkertainen tapa arvioida UEFAn rankingin yleistä hyödyllisyyttä on määrittää, kuinka moni joukkue, jolla oli Mestarien liigan lohkonsa korkein tai toiseksi korkein ranking, on päässyt neljännesvälieriin, ja kuinka monta seuraavista pudotuspeleistä korkeamman rankingin joukkue on voittanut.

Tässä on tilastot viideltä edelliseltä Mestarien liigan kaudelta:

Kausi	Kaksi korkeimman rankingin joukkuetta pääsi jatkoon lohkostaan	Pudotuspelit voitti joukkue, jolla on korkeampi ranking
2016/17	14/16	11/15
2017/18	9/16	11/15
2018/19	12/16	5/15
2019/20	12/16	8/15
2020/21	10/16	8/15

Tämä tarkoittaa, että tänä aikana joukkue, jolla on Mestarien liigan lohkonsa paras tai toiseksi paras ranking, pääsi jatkoon 71,25 % ajasta. Pudotuspeleissä korkeamman rankingin joukkue voitti 57,33 % ajasta.

Tämä ovat voimakas ja kohtuullinen vastine, mikä viittaa siihen, että hyvä rankin osoittaa ainakin jossain määrin menestymistä Mestarien liigassa. Nämä tilastot eivät kuitenkaan ota huomioon mukana olevia joukkueita – ja mikä tärkeämpää, niiden välistä eroa rankingissa.

Jotta saataisiin tietää, kuinka usein paremman UEFAn rankingin joukkue voitti vastustajansa Mestarien liigan ottelussa, tulokset kerättiin 471 ottelusta kausilta 2017/18, 2018/19 ja 2019/20 sekä kauden 2020/21 lohkovaiheesta. Rankingina käytettiin joukkueen pisteitä kunkin kauden alussa.

Suuremman UEFAn rankingin joukkueet jaettiin kolmeen ryhmään, niihin, joiden ranking oli 0,5–19.5 pistettä korkeampi kuin vastustajalla (ryhmä 1), 20–39,5 pistettä korkeampi (ryhmä 2) ja vähintään 40 pistettä korkeampi (ryhmä 3).

UEFAn rankingin ero	Voitto	Tasapeli	Tappio
0,5–19,5 pistettä (ryhmä 1)	36,84 %	28,07 %	35,09 %
20–39,5 pistettä (ryhmä 2)	46,57 %	23,28 %	30,15 %
Vähintään 40 pistettä (ryhmä 3)	61,70 %	19,15 %	19,15 %

Välitön (ja ehkä odotettava) havainto näistä tiedoista on se, että UEFAn rankingin paremmuuden määrän ja Mestarien liigan otteluiden voittosuhteen välillä tuntuu olevan suhde.

Siinä missä kaikki kolme ryhmää voittivat enemmän otteluita kuin hävisivät, tämä erosi hädin tuskin havaittavasta erosta ryhmässä 1 aina ryhmään 3 saakka, jossa voittoja oli yli kolme kertaa enemmän kuin tappioita. On kiinnostavaa huomata myös se, että vaikka kaiken kaikkiaan paremman rankingin joukkue voitti suurimman osan otteluistaan (54,41 %), he myös hävisivät (24,31 %) enemmän kuin pelasivat tasan (21,28 %).

Voimme katsoa näitä tuloksia myös tarkemmista kulmista, kuten siitä, vaikuttaako koti- tai vierasottelu ranking-etuun:

UEFAn rankingin ero	Kotijoukkue				Vierasjoukkue
	Voitto	Tasapeli	Tappio		Voitto	Tasapeli	Tappio
0,5–19,5 pistettä (ryhmä 1)	41,37 %	34,48 %	24,15 %		34,48 %	27,58 %	37,94 %
20–39,5 pistettä (ryhmä 2)	58,97 %	15,38 %	25,65 %		33,33 %	33,34 %	33,33 %
Vähintään 40 pistettä (ryhmä 3)	66,10 %	15,25 %	18,65 %		57,80 %	22,02 %	20,18 %

Vaikka aiemmin havaittu suhde pysyy kotiotteluiden kohdalla, se hälvenee vierastuloksissa. Sekä ryhmä 1 että ryhmä 2 hävisivät enemmän kuin voittivat vieraissa, ja ryhmä 2 itse asiassa sai heikomman voittosuhteen kuin ryhmä 1.

Tämä viittaa siihen, että parasta mahdollista etua vastaan kentästä riippumatta Mestarien liigan joukkueella on oltava vähintään 40 pisteen rankingetu. Tällainen ylivoima on mahdollista usein vain tilanteessa, jossa toinen joukkue on missannut vähintään yhden kauden eurooppalaisia kilpailija edellisen viiden kauden aikana ja/tai epäonnistunut toistuvasti pääsemään lohkovaiheesta eteenpäin kummassakaan suuressa eurooppalaisessa kisassa.

Vielä yksi perspektiivi näihin otteluihin on se, onko lohkovaiheen ja pudotuspelien voittosuhteessa eroa. Aiempien tilastojen mukaan odottaisimme voittosuhteen olevan alhaisempi jälkimmäisessä.

UEFAn rankingin ero	Lohkovaihe				Pudotuspelivaihe
	Voitto	Tasapeli	Tappio		Voitto	Tasapeli	Tappio
0,5–19,5 pistettä (ryhmä 1)	37,36 %	34,09 %	28,55 %		28,57 %	21,43 %	50,00 %
20–39,5 pistettä (ryhmä 2)	45,44 %	31,48 %	23,08 %		47,62 %	0,00 %	52,38 %
Vähintään 40 pistettä (ryhmä 3)	66,30 %	18,23 %	15,47 %		45,65 %	19,57 %	34,78 %

Tämä näyttää viittaavan siihen, että rankingetu on suuremmassa roolissa lohkovaiheen otteluissa. Siinä missä ryhmällä 2 voittosuhde on suurempi pudotuspelivaiheessa kuin lohkovaiheessa, voittoja on tappioita enemmän vain jälkimmäisessä.

Kaikissa kolmessa ryhmässä tappiosuhde kasvoi huomattavasti lohkovaiheesta pudotuspeleihin siirryttäessä. Se enemmän kuin tuplaantui ryhmässä 2 ja ryhmässä 3. Ryhmä 1 itse asiassa hävisi puolet otteluistaan pudotuspelivaiheessa, mikä viittaa siihen, että parempi ranking ei antanut millään tavalla havaittavissa olevaa etua.

Onko UEFAn ranking hyödyllinen työkalu vedonlyöjille?

Edellä olevista tiedoista voi vetää muutaman mielenkiintoisen huomion. Merkittävintä on, että ne tuntuvat viittaavan siihen, että Mestarien liigan ottelun voittaa todennäköisimmin pelatessaan kotona lohkovaiheessa.

Luonteensa vuoksi UEFAn rankingeissa on useita heikkouksia.

Tämä ei ole millään tavalla yllättävää tietoa, vaikka se tuntuukin alleviivaavan sitä, että lohkovaiheen ottelut on helpompi ennustaa kuin pudotuspelit ja että turnauksen luonne itsessään suosii kokeneempia joukkueita.

Käytännöllisyytensä suhteen UEFAn rankingeilla on selkeitä rajoituksia. Viisi kautta on pitkä aika jalkapallossa, ja sinä aikana joukkueet ja niiden pelaajat, valmennusjohto ja taloustilanne saattavat muuttua merkittävästi.

Se, että rankingit koostuvat tänä aikana kerätyistä pisteistä, antaa tahtomattaan kuvan siitä, että joukkueiden suoritukset eurooppalaisissa kisoissa ovat yhtenäisempiä kuin ne ovatkaan.

Esimerkiksi kaudella 2020/21 Ajaxilla oli 21. suurin UEFAn ranking 69,5. Näistä pisteistä 49 oli kuitenkin saatu kahdella kaudella, joilla he pääsivät Eurooppa-liigan finaaliin ja Mestarien liigan semifinaaliin. Kolmesta muusta kaudesta kahdella he eivät päässeet Mestarien liigan lohkovaiheesta ja kolmannella putosivat siitä.

Ranking voidaan kyseenalaistaa siinä, että ne yhdistävät Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan suoritukset, vaikka näiden välillä onkin ehkä laatuero – viidestä viimeisestä Eurooppa-liigan voittajasta yksikään ei ole päässyt neljännesvälieriä pidemmälle seuraavan kauden Mestarien liigassa. Lopulta ranking ei pysty koskaan osoittamaan pelikuntoa, loukkaantumisia tai muita kehityskulkuja, jotka voivat määrittää joukkueen todennäköisyyden tietyn ottelun voittoon.

UEFAn rankingin hyöty yksittäiselle vedonlyöjälle liittyykin ehkä suoraan siihen, kuinka paljon merkitystä he asettavat aiemmille tuloksille ja trendeille jalkapallovedonlyönnissä.

Kuten monet muut tietopohjaiset vedonlyöntityökalut, niitä ei tulisi käyttää ainoina keinoina ennustamiseen ja ne toimivat ehkä parhaiten yhtenä osana, joka tulisi huomioida ennen vedonlyöntiä Mestarien liigan ottelusta.