kesä 2, 2021
kesä 2, 2021

EM-kisojen historia

EM-kisojen alkuperä

Mikä joukkue on voittanut eniten Euroopan mestaruuksia?

Kuka on tehnyt eniten maaleja EM-kisojen historiassa?

Faktoja ja tilastoja EM-kisojen historiasta

EM-kisojen historia

EM-kisat 2020, UEFAn Euroopan mestaruuskisojen 16. kerta, alkaa tänä vuonna 11. kesäkuuta. Ennen turnausta tässä on kaikki, mitä Euroopan suurimmasta kansainvälisestä jalkapalloturnauksesta tarvitsee tietää, sekä erilaisia mielenkiintoisia tilastoja, faktoja ja lukuja sen historiasta.

EM-kisojen alkuperä

Idean eurooppalaisten maajoukkueiden jalkapalloturnauksesta esitti ensimmäisenä vuonna 1927 Ranskan jalkapalloliiton pääsihteeri Henri Delaunay, jonka mukaan turnauksen voittopokaali on nimetty. Erinäisten syiden, kuten toisen maailmansodan, takia ensimmäisen kerran järjestämiseen meni kuitenkin yli kolme vuosikymmentä ja sopuun turnauksen järjestämisestä päästiin vasta vuonna 1958 nimellä European Nations’ Cup.

EM-kisat 2020 on 16. kerta, kun UEFAn Euroopan mestaruuskilpailut järjestetään.

Tällöin 17 maata osallistui kahden ottelun pudotuspelisarjaan seuraavan kahden vuoden aikana kisatakseen paikasta lopputurnauksessa Ranskassa. Tässä onnistuivat Tšekkoslovakia, Ranska, Neuvostoliitto ja Jugoslavia, ja 10. kesäkuuta 1960 finaali pidettiin Pariisin Parc des Princesillä, missä Neuvostoliitto voitti Jugoslavian 2–1 jatkoajan jälkeen.

Turnauksen suosio kasvoi välittömästi ja 29 joukkuetta osallistui Espanjassa 1964 ja 31 Italiassa 1968, ensimmäistä kertaa virallisesti nimellä UEFAn jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut. Ranskasta vuonna 1960 puuttuvia huomattavia maita olivat Englanti, Länsi-Saksa ja Alankomaat, mutta nekin tulivat pian mukaan.

Lopputurnaus laajennettiin kahdeksaan joukkueeseen vuonna 1980, ja ne jaettiin kahteen neljän ryhmään, joista voittajat pääsivät finaaliin ja kakkoset kisaamaan pronssista. Tässä turnauksessa päätettiin myös, että isäntämaan ei tarvitse karsia lopputurnausta varten vaan se pääsee automaattisesti mukaan.

Vuonna 1984 tätä formaattia muutettiin hieman, kun pronssiottelu poistettiin ja lohkojen kaksi kärkijoukkuetta siirtyivät sen sijaan välieräkierrokselle. Ranskan Michel Platini teki vakuuttavasti yhdeksän maalia viidessä turnausottelussa, eikä tätä suurimman yhden turnauksen maalimäärän ennätystä ole vieläkään rikottu.

EM-kisoissa 1992 todistettiin ikimuistoista yllätystä, kun turnauksen voitti Tanska, joka ei ollut alun perin päässyt edes karsinnoista jatkoon. He pääsivät mukaan vain korvaamaan kisoista poistettua Jugoslaviaa, ja voittivat lopulta hallitsevan maailmanmestarin Saksan finaalissa 2–0.

EM-turnausten isännät ja voittajat

Turnaus

Isäntä

Mestari

Toinen sija

Paras pelaaja

EM-kisat 1960

Ranska

Neuvostoliitto

Jugoslavia

-

EM-kisat 1964

Espanja

Espanja

Neuvostoliitto

EM-kisat 1968

Italia

Italia

Jugoslavia

EM-kisat 1972

Belgia

Länsi-Saksa

Neuvostoliitto

EM-kisat 1976

Jugoslavia

Tšekkoslovakia

Länsi-Saksa

EM-kisat 1980

Italia

Länsi-Saksa

Belgia

EM-kisat 1984

Ranska

Ranska

Espanja

EM-kisat 1988

Länsi-Saksa

Alankomaat

Neuvostoliitto

EM-kisat 1992

Ruotsi

Tanska

Saksa

EM-kisat 1996

Englanti

Saksa

Skotlanti

Matthias Sammer (Saksa)

EM-kisat 2000

Belgia ja Alankomaat

Ranska

Italia

Zinedine Zidane (Ranska)

EM-kisat 2004

Portugali

Kreikka

Portugali

Theódoros Zagorákis (Kreikka)

EM-kisat 2008

Itävalta ja Sveitsi

Espanja

Saksa

Xavi (Espanja)

EM-kisat 2012

Puola ja Ukraina

Espanja

Italia

Andrés Iniesta (Espanja)

EM-kisat 2016

Ranska

Portugali

Ranska

Antoine Griezmann (Ranska)

Nykyiset EM-kisat

Vuonna 1996 lopputurnausta laajennettiin sisältämään 16 joukkuetta, jotka kilpailivat neljässä neljän joukkueen lohkossa kahden kärjen päästessä puolivälieriin. Saksa selätti Tšekin 2–1 jatkoajan kultaisella maalilla, jonka teki Oliver Bierhoff. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun sääntö ratkaisi suuren kansainvälisen turnauksen.

Alankomaat ja Belgia olivat ensimmäiset yhteisisännät EM-kisoissa vuonna 2000, mikä toistui myöhemmin Itävallan ja Sveitsin kohdalla 2008 ja Puolan ja Ukrainan kohdalla 2012. Seuraavan turnauksen vuonna 2004 voitti Kreikka, ja se oli vasta toinen kerta, kun he olivat päässeet lopputurnaukseen. Tätä pidetään yleisesti yhtenä suurimmista jalkapallohistorian yllätyksistä.

Espanja nosti pokaalia EM-kisoissa 2012, mikä oli ensimmäinen kerta, kun mikään joukkue voitti mestaruuden toista kertaa peräkkäin sekä kolme peräkkäistä suurta kansainvälistä turnausta, sillä he olivat voittaneet myös EM-kisat 2008 ja MM-kisat 2010.

EM-kisoissa 2016 tehtiin viimeisimmät suuret muutokset, kun turnaus laajennettiin 24 joukkueeseen ja pudotuspelien 16 joukkueen kierros otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa. EM-kisat 2020, jotka piti alun perin pitää viime vuonna mutta jotka siirtyivät koronapandemian takia, ovat ensimmäinen kerta, kun turnaus järjestetään ilman määritettyä isäntämaata. Se pidetään 11 maassa, ja sekä välierät että finaali pidetään Wembley Stadiumilla Lontoossa.

Mikä joukkue on voittanut eniten Euroopan mestaruuksia?

Menestyksekkäimmät maan tittelin EM-kisoissa jakavat Saksa (mukaan lukien Länsi-Saksa) ja Espanja, jotka molemmat ovat voittaneet kolmesti. Ranska on ainoa muu maa, joka on kahdella voitollaan voittanut useammin kuin kerran, kun taas seitsemän maata on onnistunut kerran.

Saksalla on myös finaalipaikkojen ennätys kuudella kerralla, kun taas sekä Espanjalla että Neuvostoliitolla on neljä, ja Ranska ja Italia ovat päässeet finaaliin kolmesti.

EM-kisavoittajat

Joukkue

Voitot

Vuodet

Saksa

3

1972, 1980, 1996

Espanja

3

1964, 2008, 2012

Ranska

2

1984, 2000

Tšekkoslovakia

1

1976

Tanska

1

1992

Kreikka

1

2004

Italia

1

1968

Neuvostoliitto

1

1960

Alankomaat

1

1988

Portugali

1

2016

Kuka on tehnyt eniten maaleja EM-kisojen historiassa?

Michel Platinin aiemmin mainittu maalijuhla EM-kisoissa 1984 tarkoittaa, että hän on jaetulla ykkössijalla kaikkien aikojen maalitilastossa Cristiano Ronaldon kanssa, jolla myös on yhdeksän maalia. Platinin ennätys tarkoittaa kuitenkin 1,8 maalia ottelua kohden, kun taas Ronaldon yhdeksän maalia ovat tulleet 21 turnausottelussa.

Kuten mainittua, Platinilla on myös ennätys suurimmasta määrästä maaleja yhdessä turnauksessa. Antoine Griezmannin kuusi maalia Ranskalle EM-kisoissa 2016 on toinen kerta, jolloin kukaan on tehnyt yli viittä maalia EM-turnauksessa.

Vaikka kukaan pelaaja ei olekaan tehnyt yli kolmea maalia EM-lopputurnauksessa, sen historiassa on nähty kahdeksan hattutemppua. Näistä kaksi teki Platini EM-kisoissa 1984, ja uusin onnistuminen oli David Villa Espanjalle 4–1-voitossa Venäjästä EM-kisoissa 2008.

EM-kisojen kaikkien aikojen maalintekijät

Pelaaja

Maa

Maalit

Michel Platini

Ranska

9

Cristiano Ronaldo

Portugali

Alan Shearer

Englanti

7

Nuno Gomes

Portugali

6

Antoine Griezmann

Ranska

Thierry Henry

Ranska

Zlatan Ibrahimović

Ruotsi

Patrick Kluivert

Alankomaat

Wayne Rooney

Englanti

Ruud van Nistelrooy

Alankomaat

Faktoja ja tilastoja EM-kisojen historiasta

Ei ehkä ole yllätys, että Saksalla on lukuisia euroennätyksiä, mukaan lukien eniten osallistumisia (12), eniten pelattuja otteluita (49), eniten voittoja (26) ja eniten tehtyjä maaleja (72). Portugalin ohella he ovat päässeet lohkovaiheesta jatkoon eniten kertoja (seitsemän).

Molemmat joukkueet tekivät maalin jokaisessa EM-kisojen 1976 ottelussa, jossa nähtiin ottelua kohti keskimäärin eniten maaleja missään EM-kisaturnauksessa (4,75).

Tämä lisäksi Saksan valmentaja Joachim Löw, joka jättää paikkansa EM-kisojen 2020 jälkeen, on kerännyt eniten turnausotteluita (17) ja voittoja (11) valmentajana. Lars Lagerbäck on ollut suurimmassa määrässä EM-turnauksia neljälle esiintymisellään, kun taas saksalainen Otto Rehhagel on ainoa valmentaja, joka on voittanut EM-kisat vieraan maan valmentajana Kreikan riveissä EM-kisoissa 2004.

Yhteensä 13 pelaajaa on voittanut EM-kisat kahdesti, ja Länsi-Saksan Rainer Bonhof (mestari vuosina 1972 ja 1980) on ainoa, joka ei kuulunut Espanjan joukkueeseen vuosina 2008 ja 2012. Cristiano Ronaldo on pelannut eniten otteluita EM-lopputurnauksessa (21) ja hän myös jakaa ennätyksen suurimmasta määrästä voittoja pelaajana (11) espanjalaiskaksikko Cesc Fàbregasin ja Andrés Iniestan kanssa.

Neljä EM-kisaottelua on voitettu viiden maalin marginaalilla, viimeisimpänä Ruotsin 5–0-voitto Bulgariasta EM-kisoissa 2004. Jugoslavian 5–4-voitto Ranskasta vuonna 1960 on suurin määrä maaleja EM-kisahistoriassa, kun taas Alankomaat on tehnyt eniten maaleja yhdessä ottelussa voittaessaan Jugoslavian 6–1 EM-kisoissa 2000.

Vähemmän kaivatuissa tilastoissa Tanska ja Venäjä ovat kärsineet eniten tappioita EM-kisoissa (14), kun taas Saksa on päästänyt eniten maaleja (48). Itävalta, Slovenia ja Latvia ovat ainoat maat, jotka eivät ole voittaneet yhtään ottelua EM-turnauksessa, kun taas Albania, Latvia ja Norja jakavat pienimmän maalimäärän yhdellä maalilla.

Muista lukea ennakkomme kaikista EM-kisojen lohkoista: A-lohko, B-lohko, C-lohko, D-lohko, E-lohko, F-lohko.

Odotatko innolla jalkapallon EM-kisoja? Katso uusimmat EM-kisojen 2020 kertoimet kaikissa otteluissa ja lohkoissa, pitkäaikaisvedoissa ja muissa kohteissa Pinnaclella.

Vedonlyöntiresurssit auttavat vedonlyönnissä

Pinnaclen Vedonlyöntiresurssit-osio on yksi netin kattavimmista asiantuntevan vedonlyöntineuvonnan kokoelmista. Tavoitteenamme on auttaa kaikentasoisia vedonlyöjiä parantamaan tietämystään.