Pelkästään Yhdysvalloissa mantereella olevien kasinoiden ja onnenpelien liikevaihto oli 57 miljardia dollaria vuonna 2006, mikä on huomattavasti enemmän kuin elokuvalippujen ja musiikkilevyjen tuottamat 20 miljardia dollaria tai McDonaldsin, Burger Kingin, Wendy’sin ja Starbucksin yhteenlaskettu myynti eli 28 miljardia dollaria.
Tästä huolimatta uhkapelejä katsotaan usein pahalla. Luettuasi tämän artikkelin ymmärrät, miksi näin on, ja osaat erottaa uhkapelurin fiksusta vedonlyöjästä.
Alussa oli sattuma
Uskotaan, että varhaisin uhkapelin muoto ajoittuu muinaiseen Kiinaan noin vuoteen 2300 eaa. Kyse ei kuitenkaan ollut pelkästä viihteestä. Todisteet viittaavat siihen, että noppia käytettiin alueiden kohtalon määrittämiseen. Samaa tapahtui myös Euroopassa. Vuonna 100 jaa. Hisingin alueesta syntynyt kiista Norjan kuningas Olavin ja Ruotsin kuningas Olavin välillä päättyi Ruotsin kuninkaan voittoon, kun tämä heitti kahdesti peräkkäin kahdella nopalla kaksi kuutosta (todennäköisyys tälle on 1/36).
Uhkapeli nähtiin elämän vertauskuvana. Plinius vanhempi kirjoitti 1. vuosisadalla: ”Elämämme on niin paljon sattuman varassa, että sattuma on jumalamme”.
Kun puhutaan vedonlyönnistä urheilutapahtumissa, on kunnia keksinnöstä annettava kreikkalaisille, olympialaisten kotimaalle. Tuhansia vuosia sitten monissa kaupungeissa järjestettiin urheilukilpailuja, kuten juoksukilpailuja ja kiekonheittoa, joissa voittajat saivat rahapalkinnon. Isot rahat liikkuivat kuitenkin näiden tapahtumien katsomoissa, joissa panokseksi voitiin asettaa vaikkapa kokonainen maatila.
Muinaiset roomalaiset olivat jopa tätäkin innokkaampia lyömään vetoa urheilusta, ja joskus häviäjä menetti omaisuutensa lisäksi myös vapautensa. Nopanheitosta ja kivileikistä lautapeleihin ja vaunuajoihin, Roomassa kaikki oli sallittua; jopa ”maagisten” lyijylevyjen käyttö, joiden tarkoitus oli tuottaa huonoa onnea kilpailijalle tai aiheuttaa jopa tämän kuolema.
Uhkapeli nähtiin elämän vertauskuvana. Roomalainen filosofi Plinius vanhempi kirjoitti 1. vuosisadalla: ”Elämämme on niin paljon sattuman varassa, että sattuma on jumalamme”.
Tulkoon valo
Vasta renessanssin aikaan riskiä tutkittiin tieteellisesti, mikä johti todennäköisyyksien ihmeelliseen maailmaan, eli nykyajan vedonvälittäjien ja ammattivedonlyöjien käyttämän riskienhallinnan perusteisiin.
Renessanssi oli uskonnollisen myllerryksen ja epätavallisten keksintöjen aikaa, jolloin tieteeseen alettiin suhtautua tarmolla, joka karkotti mystiikan. Vuonna 1654, Chevalier de Méré, ranskalainen aatelismies, joka piti kovasti vedonlyönnistä ja matematiikasta, haastoi kuuluisan matemaatikon Blaise Pascalin ratkaisemaan ongelman, jonka munkki Luca Paccioli oli esittänyt noin kaksisataa vuotta aiemmin. Ongelmasta oli muodostunut pulma, jota matemaatikot eivät kyenneet ratkaisemaan. Pascal kysyi apua Pierre de Fermatilta, joka oli lakimies ja matemaatikko.
Näiden herrojen ponnistelut olivat lopun alkua uhkapeleihin liitetylle taikauskolle. 1600-luvun Trivial Pursuitilta näyttävä peli johti todennäköisyysteorian, eli riskinhallinannan matemaattisen perustan, keksimiseen.
Vuosien saatossa matemaatikot kehittivät todennäköisyysteorian uhkapelaajien leikkikalusta tehokkaaksi työkaluksi, jolla voi järjestää, analysoida ja käyttää tietoja. Nämä ovat tärkeitä kvantitatiivisia tekniikoita, joita käytämme nykyään jokapäiväisen elämän joka alueella, aina mielipidemittauksista ja osakemarkkinoista viinin maisteluun ja huumetesteihin.
Uhkapeliä vai fiksua vedonlyöntiä? Valinta on sinun!
”Riski syntyy siitä, että et tiedä, mitä teet” Warren Buffet, yhdysvaltalainen liikemies ja menestynyt sijoittaja
Merriam-Webster-sanakirja määrittelee riskin mahdollisuudeksi, että jotain pahaa tai epämukavaa tapahtuu. Yhdysvaltalainen liikemies ja menestynyt sijoittaja Warren Buffet on sanonut, että ”Riski syntyy siitä, että et tiedä, mitä teet”.
Etymologisesti sana riski tulee varhaisitalian sanasta rischiare, joka tarkoittaa ”uskaltaa”. Tässä mielessä riski on ennemminkin valinta kuin kohtalo.
Jos luotamme menestyneen sijoittajan neuvoihin, silloin teot, jotka uskallamme tehdä, ovat suoraan suhteessa tietoihimme. Näin menestys ei ole kiinni sattumasta vaan menestyksen voi valita. Ainakin ne voivat, jotka päättävät käyttää ihmisten halua lyödä vetoa tehdäkseen voittoa itselleen.
Haluatko syventää tietojasi? Päävedonvälittäjäämme pyydettiin suosittelemaan parhaita vedonlyöntiin liittyviä kirjoja. Katso tästä, mitkä kirjat hän valitsi. Parempi katsoa kuin katua!