kesä 30, 2017
kesä 30, 2017

Oppitunteja yhdeltä uhkapelimaailman huippuvedättäjistä

Oppitunteja yhdeltä uhkapelimaailman huippuvedättäjistä

Titanic Thompsonia pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista erikoisvetopelureista menneeltä ajalta, jolloin uhkapelit olivat puhdasta vedätystä. Sen lisäksi, että hänen edesottamuksensa ovat lukemisen arvoisia jo nokkeluutensa ja värikkyytensä puolesta, niistä voi kunnianhimoinen digitaaliajankin pelaaja ammentaa oppia, joka ei vanhene. Lue alta lisää eräästä uhkapelimaailman huippuvedättäjistä.

1800-luvun lopulla Missourin uneliailla takamailla syntynyt Alvin ”Titanic” Thompson aloitti temppuilemalla pennin kolikoilla kotikuistillaan, mutta kehittyi yhdeksi uhkapelimaailman kaikkien aikojen huippuvedättäjistä.

Thompson oli pätevä molempikätinen golfaaja – joka katsoi PGA Tourilla pelaamisen alentavan hänen ansiotasoaan – ja taitava pokerinpelaaja sekä noppien ja korttien mestari. Hän kulki ristiin rastiin USA:ta etsimässä puijattavia mukanaan Piece Arrow’nsa takakontissa golfmailoja eri kätisyyksille, keilapallo, hevosenkenkiä, ase sekä nippu käteistä.

Hänen kohteitaan olivat rikkaat ja kuuluisat tai kuka tahansa tarpeeksi hölmö ottaakseen häneltä haasteen vastaan nopissa, pool-biljardissa, golfissa, pokerissa tai kolikonheitossa tai hyväksyäkseen hänen eksoottisia vetoehdotuksiaan.

Eri aika, sama peli

Vaikka Titanic Thompsonin tarina ei olekaan pelkkää legendaa, monet kertomukset hänen edesottamuksistaan ovat kehittyneet ajan myötä tämän päivän myyteiksi. Hänen nimensä epäilyttävä syntykertomus on tästä erinomainen esimerkki. Tarinan mukaan hänet nimettiin Titaniciksi, koska hän onnistui pakenemaan kuuluisasta uppoavasta laivasta pukeutumalla naiseksi.

Matemaattinen osaaminen, erikoisvedon semantiikka, huomion kiinnittäminen yksityiskohtiin ja ajoitukseen sekä ruumiinkielen ymmärtäminen olivat asioita, joiden ansiosta hän oli aikaansa edellä käyttäytymiseen liittyvien heikkouksien selvittäjänä.

Totuus on, että Titanic ansaitsi nimensä yhdestä erikoisvedoistaan, joilla hän niitti kyseenalaista kunniaa. Huumorinsa ja nokkeluutensa ansiosta ne kuvaavat viihdyttävästi mutta merkityksellisesti, mitä vedon lyöminen edulla merkitsee – viesti, joka toistuu mantran lailla eri puolilla Vedonlyöntiresursseja.

Siinä mielessä Titanic oli reilusti edellä aikaansa. Hänellä ei ollut muodollista koulutusta – hän oli itse asiassa lukutaidoton – mutta hänellä oli luontainen kyky nähdä, miten erikoisveto toimi. Hän myös huomasi, että harjoittelun ja tutkimustyön lisäksi tietäminen, milloin kertoimet olivat hänen puolellaan, oli tärkeää edun saavuttamisen ja säilyttämisen kannalta.

Kunnianhimon kasvaessa hän otti Columbian yliopiston entiseltä matematiikan professorilta Patrick McAlleyltä pikakurssin vedonlyöntikertoimista. Hän oli erityisen kiinnostunut epäintuitiivisten vetojen kertoimista noppapeleissä, pokerissa ja kolikonheitossa. Hän näki niiden olevan hyvin kannattavia erityisesti sivuvetoina.

Tietämättään Alvin raaputti sellaisen käyttäytymispsykologian osa-alueen pintaa, josta Kahneman ja Tversky saivat Nobelin palkinnon yli 50 vuotta myöhemmin.

Titanic – hän upottaa kaikki

Oltuaan sivuosassa kiertävässä tarkkuusammuntanäytöksessä Thompson löysi itsensä Joplinista Missourista vuonna 1912 – osapuilleen samaan aikaan kuin Titanic (sananmukaisesti) upposi koko maailman tietoisuuteen. Hän petkutti ihmisiä Snow Clarks -nimisellä poolbiljardisalilla summista, jotka vastasivat sen ajan keskimääräistä vuosiansiota. Kevin Cookin erinomaisen elämäkerran mukaan Titanic oli poistumassa salilta, kun hän huomasi kyltin: ”200 dollaria miehelle, joka hyppää uuden poolpöytäni yli”.

Titanic Thompson ymmärsi, että suotuisien kertoimien tunnistaminen oli elintärkeää edun saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi.

Tavalliselle salinkuluttajalle kyltti näyttäisi lähinnä retoriselta, mutta Titanicille se tarkoitti sekä älyllistä että urheilullista haastetta; ja molemmilla osa-alueilla hän oli poikkeuksellisen hyvä. Hänen taitonsa oli siinä, että hän tunnisti välittömästi sellaisen ehdotuksen kuin poolpöydän yli hyppäämisen vaikuttavan päällisin puolin mahdottomalta, mutta toisesta näkökulmasta tämän voisi kääntää omaksi eduksi.

”Minä pystyn siihen”, hän kerskasi saaden osakseen paikallisten pilkan. Vaikka hän jotenkin pöydän yli hyppäämisen urotekoon pystyisikin, haasteesta saatava palkinto ei Snow Clarkin ja hänen kanta-asiakkaidensa mielestä olisi saatujen vammojen arvoinen. Clark ei yksinkertaisesti odottanut joutuvansa maksamaan. 

Thompson käveli ulos jättäen epäilijät siihen uskoon, että hänet oli nöyryytetty, mutta 10 minuutin kuluttua hän palasi – raahaten lähimotellista ostamaansa patjaa.

Hän hyppäsi pöydän yli, ja patja pehmensi hänen laskunsa. Näin hän voitti 200 $ sekä lempinimen, joka seurasi häntä koko hänen loppuelämänsä. Titanic – koska Snow Clarkin mukaan ”hän upottaa kaikki”.

Eräs Titanicin lempivedätyksistä oli myös yksi erikoisimmista: siihen liittyi maapähkinän, saksanpähkinän tai hedelmäpalan heittäminen rakennuksen yli.

Thompson ei juonut eikä polttanut; hän eli vain pelatakseen. Vaikka jännitys oli hänelle tärkeämpää kuin vaurastuminen – hänellä oli kuollessaan vain 400 dollaria sukanvarressaan – hän opiskeli ahkerasti kaikkia uhkapelaamisen osa-alueita. Kunnianhimoinen pelaaja voi oppia tästä; kannattaa nauttia tarinoista ja arvostaa hänen ainutlaatuisia taitojaan, mutta hänen heikkouksiaankaan ei kannata ohittaa.

Matemaattinen osaaminen, erikoisvedon semantiikka, huomion kiinnittäminen yksityiskohtiin ja ajoitukseen sekä ruumiinkielen ymmärtäminen olivat asioita, joiden ansiosta hän oli aikaansa edellä käyttäytymiseen liittyvien heikkouksien selvittäjänä.

20 mailia Jopliniin

Alvin vietti aikansa lähes yksinomaan muiden uhkapelaajien kanssa. Hän oli mestari löytämään erikoisvetoja tavallisista asioista – tai ainakin hän sai asian näyttämään siltä. Tämä harhaanjohtamisen taito ja huolellinen valmistautuminen olivat tärkeässä osassa eräässä hänen kuuluisimmista huijauksistaan.

Eräänä iltapäivänä Thompsonin ajaessa parin pokerinpelaajan kanssa – Beanie Bensonin ja Hickory McCulloughin – takaisin Jopliniin kalastusreissulta kolmikko ohitti tietyöntekijöitä pystyttämässä uutta ”20 mailia Jopliniin” -kylttiä.

Seuraavalla kalareissulla Thompson tyrkytti heille juomia ja huomautti paluumatkalla, että kyltti oli väärässä eikä kaupunkiin voinut mitenkään olla 20 mailia.

”Varmasti on, he ovat tarkkoja tällaisista asioista”, sanoi Beanie.

”Lyön 100 dollarista vetoa, ettei matkaa ole enempää kuin 15 mailia”, vastasi Thompson.

”Lyön vetoa 500 $, että olet väärässä”, Beanie kuittasi – 500 $ oli enemmän kuin kunnollinen kuukauden palkka.

”Minäkin tulen 500:lla mukaan”, Hickory puuttui keskusteluun.

”Kiinni veti, pojat”, ja veto oli lyöty. 

Kolmikko istui koko paluumatkan liimautuneena matkamittariin, joka osoittikin, ettei matkaa ollut enempää kuin 15 mailia. Kiroten Tiehallintoa parivaljakko maksoi velkansa vannoen, etteivät enää koskaan lyö vetoa Titanicin kanssa.

Benson ja McCullough eivät tietenkään voineet tietää, että nähtyään kyltin pystytyksen Titanic hankki autokyydin Joplinista takaisin, jotta hän saattoi kaivaa kyltin ylös ja siirtää sen viisi mailia lähemmäs kaupunkia. Tämä anekdootti kuvaa hienosti Thompsonin kykyä asettaa erikoisvetoja – hänen motivaationsa oli raha, hänen työkalujaan olivat nokkeluus ja pelikassa, ja hänen tarvitsi vain odottaa, että sopiva mahdollisuus tulisi eteen. Seuraavien 50 vuoden aikana mahdollisuuksia olikin kosolti; tässä on otos niistä:

Tammipelihuiputus

Kuultuaan 10 000 dollarin haasteesta, jonka tammimestari Lock Renfro järjesti Kansasissa kenelle tahansa, joka uskalsi hänet haastaa, Titanic otti haasteen vastaan, vaikkei hän ollut pelannut peliä sitten kouluvuosien. Vastapäätä mestaria Titanic oli hermostunut ja hidas siirroissaan mutta sai kuin saikin edun ja venytti peliä ikään kuin huvin vuoksi. Renfro ei tiennyt, että katossa olevan kurkistusreiän kautta Yhdysvaltojen shakkimestari Harry Lieberman välitti Titanicille neuvoja hänen jalkaansa kiinnitetyn koputtimen kautta.

Onnekas hevosenkenkä

Hevosenkengänheitto oli olennainen osa 1800-luvun ja 1900-luvun alun maaseutukulttuuria. Thompson kuuli, että Frank Jackson -niminen heittäjä antoi kenen tahansa haastaa hänet mistä tahansa summasta. Thompsonilla ei ollut erityistä taustaa kyseisestä lajista, joskin liikeradassa oli yhtäläisyyksiä keilaamisen kanssa. Hän ajoi kuitenkin Des Moinesiin Iowaan, rakensi itselleen kentän kujalle lähelle hotelliaan ja alkoi harjoitella. 

Jos et saa näitä hieman epäluonnollisilta vaikuttavia todennäköisyyslaskennan perusteita haltuusi, olet koko pitkän elämäsi kuin yksijalkainen mies takapuolellepotkintakilpailuissa. Charlie Munger

Muutaman tarkoituksellisen kehnon lämmittelyheiton jälkeen Titanic suostutteli Jacksonin sopimaan panokseksi 10 000 dollaria. Kun Titanic sai joka heiton keppiin, mestari oli jalan verran pielessä ja joutui vastahakoisesti maksamaan. Eipä hän voinut tietää, että Titanicin kenttä, jolla tämä oli tuntikausia harjoitellut, oli 41 jalan pituinen, kun standardikentän pituus olisi ollut 40 jalkaa.

Maapähkinän heittäminen rakennuksen yli

Eräs Titanicin lempivedätyksistä oli myös yksi erikoisimmista: siihen liittyi maapähkinän, saksanpähkinän tai hedelmäpalan heittäminen rakennuksen yli. Puijattavat olivat ymmärrettävästi epäileväisiä, mutta ottivat haasteen vastaan, Al Capone muiden mukana. Useimmiten Thompson maksoi hedelmämyyjälle ylimääräistä saadakseen lyijyllä painotetun hedelmän, jossa olisi riittävästi painoa heittoa varten. Varovainen Capone vaati tällä kertaa käytössä olevaa sitruunaa puristettavaksi, joten jäi Titanicin silmänkääntötempun varaan, että hän sai heittoa varten vaihdettua sopivan hedelmän.

Joskus tällaiset erikoisvedot voivat olla kiinni sanamuodosta. ”Lyön vetoa, että saan vesimelonin tuon talon katolle” ei vaadi muuta kuin nousemisen hissillä ylimpään kerrokseen ja siitä paloportaita katolle hedelmä kainalossa.

Vastakkain raskassarjalaisen kanssa

Asuessaan hotellissa eksoottisen nimisessä French Lickin kaupungissa ja pitäessään taukoa pokerirupeamasta Thompson tapasi itseään täynnä olevan palkkioista ottelevan nyrkkeilijän, jonka iso ego teki hänestä täydellisen kohteen. Hän löi nyrkkeilijän kanssa 1 000 $ vetoa, ettei tämä saisi häntä tyrmättyä, kun molemmat seisoivat saman sanomalehden päällä. Sehän vaikutti helpolta rahalta – kuten aina – kunnes Thompson asetti Spring Valley Heraldin oven kynnyksen yli niin, että hän oli varpaat nyrkkeilijän varpaissa kiinni. Sitten hän astui pois lehdeltä, laittoi oven kiinni ja palasi paikalleen. Helppoa rahaa, totta tosiaan.

Edun hakeminen pysyy samanlaisena

Kun Titanic syntyi, koko Yhdysvalloissa oli vain 10 mailia asfaltoitua tietä. Hänen uransa ehtoopuolella 1970-luvulla hänet tunnettiin hyvin Las Vegasissa, mikä vei suuren osan hänen edustaan. Uhkapelaamisen kehittyessä yleiseksi viihteeksi vedonvälittäjätkin ovat tulleet tarkemmiksi toiminnassaan. Edun hakeminen pysyy kuitenkin samanlaisena – vain menetelmät muuttuvat.

Titanic Thompson olisi luultavasti ollut hyvin kiinnostunut oppimaan romanialaiselta matemaatikolta Stefan Mandrelilta, joka 1970-luvulla osti jokaisen tositeyhdistelmän lottopelissä silloin, kun päävoiton odotusarvo hänen panostukseensa nähden oli poikkeuksellisesti positiivinen. Hän jäi eläkkeelle miljonäärinä ja muutti asumaan Tyynenmeren saarelle.

Thompsonin motivaatio oli raha, hänen työkalujaan olivat nokkeluus ja pelikassa, ja hänen tarvitsi vain odottaa, että sopiva mahdollisuus tulisi eteen.

Hole in 1 -porukka on toinen värikäs esimerkki edun löytämisestä tällä kertaa 1990-luvun Iso-Britanniasta. Tästä artikkelista voit lukea siitä lisää. Joukko neuvokkaita vedonlyöjiä hyödynsivät itsenäisten vedonvälittäjien kehnoa ymmärrystä hole-in-one-lyönnin todennäköisyydestä televisioiduissa golfkilpailuissa. Ne antoivat älyttömiä, taustalla olevat todennäköisyydet reilusti ylittäviä kertoimia ja tulivat asianmukaisesti putsatuiksi.

Kuuluisan urheiluvedonlyöjän Lewis Deyongin haastattelumme antaa hyvän kuvan noista arvovetojen kulta-ajoista – kunhan hyviä vetoja osasi etsiä. Lopuksi hän kuitenkin toteaa, että ajat ja menetelmät ovat muuttuneet. Vedonlyöjän on silti edelleen mahdollisuuksia saada tuottoa – jos tuoton saaminen on tavoitteena – ilman, että tarvitsisi kaivaa katukylttejä maasta. Se vaatii kuitenkin yhtä paljon päättäväisyyttä ja omistautuneisuutta sekä ennen kaikkea ymmärtämistä, milloin kertoimet ovat edulliset. Tarvittavaa ajattelumallia kuvaa kenties parhaiten sitaatti Charlie Mungerilta, Warren Buffetin luotetulta mieheltä.

”Jos et saa näitä hieman epäluonnollisilta vaikuttavia todennäköisyyslaskennan perusteita haltuusi, olet koko pitkän elämäsi kuin yksijalkainen mies takapuolellepotkintakilpailuissa.”

Titanic tiesi tämän ja etsi aina yksijalkaisia miehiä. Pidä molemmat jalat maassa joko opettelemalla, miten vedonlyönti toimii, tai yksinkertaisesti käsittelemällä sitä vain viihteenä.

Vedonlyöntiresurssit auttavat vedonlyönnissä

Pinnaclen Vedonlyöntiresurssit-osio on yksi netin kattavimmista asiantuntevan vedonlyöntineuvonnan kokoelmista. Tavoitteenamme on auttaa kaikentasoisia vedonlyöjiä parantamaan tietämystään.