close
joulu 20, 2017
joulu 20, 2017

Kuinka nopeasti voit oppia uuden taidon?

Miksi taito on tärkeää vedonlyönnissä?

Mikä on 10 000 tunnin sääntö?

Miksi menestykselliset vedonlyöjät tarvitsevat muutakin kuin tuuria ja taitoa?

Kuinka nopeasti voit oppia uuden taidon?

Satunnaisuus ja tuuri ovat tärkeässä osassa vedonlyönnissä, mutta myös taidolla on osuutensa. Tuurilla voi voittaa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä ei voi voittaa ilman taitoa. Kuinka nopeasti sitten voi oppia uuden taidon, ja miksi se on tärkeää vedonlyönnissä? Lue lisää tästä artikkelista.

Miksi taito on tärkeää vedonlyönnissä? 

Säännöllisesti voitolliset vedonlyöjät eivät ole muita onnekkaampia; he ovat vain taitavampia laskemaan tulevien tulosten todennäköisyyden. Kun hyvä ja huono tuuri tasaantuvat ajan myötä, menestyksellisen vedonlyöjän arvio jonkin asian tapahtumisesta (tai tapahtumatta jäämisestä) on ollut tarkempi kuin vedonvälittäjän – ja menestymättömällä vedonlyöjällä asia on toisin.

Et voi opetella tulemaan onnekkaaksi tai ennustamaan satunnaisuutta. Voit kuitenkin hioa tulosten todennäköisyyksien laskemisen taitoasi. Voit käyttää siihen vedonlyöntimallia, keskittyä erikoistuneisiin vedonlyöntimarkkinoihin tai käyttää tilastollista analyysiä edun saavuttamiseksi. On monia taitoja, joita vedonlyöjä voi opetella parantaakseen mahdollisuuksiaan saada voittoa.

10 000 tunnin sääntö

Kysymykseen ”Kuinka kauan kestää oppia uusi taito?” voisi vastata siteeraamalla Malcolm Gladwellin kirjaa Outliers. Teoksessaan Gladwell väittää, että maailmanluokan taidon missä tahansa lajissa saavuttaa 10 000 tunnilla ”määrätietoista harjoittelua”.

Vaikka tämä ”sääntö” yhdistetäänkin usein Gladwelliin, hänen tulkintansa on itse asiassa reilusti yksinkertaistettu versio eräästä tutkimuksesta, jonka ryhmä psykologeja (Anders Ericsson, Ralf Krampe ja Clemens Tesch-Romer) julkaisivat vuonna 1993 julkaisussa The Role of Deliberate Practice in the Acquisition of Expert Performance

Vedonlyöjien kannattaa olla myös tietoisia siitä, että taitotason kasvaessa myös tuurin vaikutus kasvaa.

Gladwell jättää kirjassaan huomiotta kaksi tärkeää vikaa 10 000 tunnin käsitteessä. Ensinnäkin, kuten Ericsson ja kanssakirjoittaja Robert Pool korostivat julkaisussa Peak: Secrets From the New Science Expertise, 10 000 tuntia on vain mielivaltainen luku (todennäköisesti valittu siksi, että se on suuri pyöreä luku), ja se oli vain alkuperäisestä tutkimuksesta otettu keskiarvo – jotkut ihmiset voivat tarvita paljon vähemmän harjoittelua ja jotkut huomattavasti enemmän.

Toinen näkökohta, joka vedonlyöjien kannattaa erityisesti ottaa huomioon, on se, ettei harjoittelu yksistään riitä – myös lähestymistapa on tärkeä opeteltaessa taitoa. Vaikka käyttäisit harjoitteluun 100 000 tuntia, et välttämättä pääse huipputasolle. Taitavaksi vedonlyöjäksi tulemisessa ei ole kysymys harjoittelusta, vaan oppimisesta, sopeutumisesta, vedonlyöntipäätöksiin vaikuttavien asioiden ymmärtämisestä sekä vedon lyömisestä vain silloin, kun vedolla on positiivinen odotusarvo.

Taidon oppimiskyvyn testaaminen

Max Deutsch vei nopean oppimisen äärimmäisyyksiin äskettäisessä Month to Master -projektissaan. Itesään ”pakkomielteiseksi oppijaksi” kutsuva Deutsch asetti itselleen tavoitteeksi oppia 12 eri taitoa vuoden kuluessa (kunkin yhden kuukauden aikana). Näihin taitoihin lukeutui esimerkiksi korttipakan järjestyksen opetteleminen ulkoa alle kahdessa minuutissa sekä yritys voittaa shakissa maailmanmestari Magnus Carlsen.

Vaikka mikään taidoista ei liittynyt suoraan vedonlyöntiin (Pinnacle tarjosi tosin kertoimia Deutschin shakkiottelusta Carlsenia vastaan), vedonlyöjät voivat oppia projektista jotain. Month to Master -projekti korostaa oikean lähestymistavan ja ajattelumallin tärkeyttä tavoitteen saavuttamisessa. Avainasemassa ovat looginen ajattelu, määrätietoisuus ja riittävä kärsivällisyys halutun tuloksen saavuttamiseen.

Deutchin kyky käydä 30 minuutin keskustelu hepreaksi ja tunnistaa 20 satunnaista säveltä peräkkäin vain yhden kuukauden opettelun ja harjoittelun jälkeen on vaikuttavaa, mutta mielenkiintoisinta oli hänen shakkiottelunsa kolminkertaista maailmanmestaria Magnus Carlsenia vastaan.

Harjoittelu ei yksistään riitä, vaan myös lähestymistapa on tärkeä opeteltaessa taitoa.

Sen sijaan, että hän olisi pyrkinyt päihittämään maailman parhaan shakinpelaajan yksinkertaisesti harjoittelemalla, 24-vuotias yrittäjä käytännössä teki itsestään shakkitietokoneen (tai ainakin yritti tehdä niin). Hän muodosti algoritmin, joka arvioi mahdollisten siirtojen hyvyyden ja huonouden missä tahansa pelitilanteessa, ja pyrki oppimaan shakkitietokoneen vastauksen.

Vaikka hänellä oli käytettävissään muutama ylimääräinen viikko normaaliin kuukauden aikarajaansa verrattuna, Deutsch huomasi, että menestyksellisen shakkialgoritmin muodostaminen ja kehittäminen (saati vastausten painaminen muistiin) ei ollut mahdollista annetun ajan puitteissa. Hän pelasi silti Carlsenia vastaan (ja hävisi). Max Deutsch ei onnistunut yrityksessään voittaa Magnus Carlsenia, mutta hänen menetelmänsä ja ainutlaatuinen tarinansa osoittavat vedonlyöjille, että prosessi voi olla aivan yhtä tärkeä kuin tulokset. 

Taidon paradoksi

Vaikka onkin totta, että vedonlyönnistä ei voi voittaa rahaa pitkällä aikavälillä ilman taitoa, vedonlyöjien kannattaa olla myös tietoisia siitä, että taitotason kasvaessa myös tuurin vaikutus kasvaa. Tätä kutsutaan taidon paradoksiksi

Michael Mauboussin esittelee tämän ajatuksen kirjassaan The Success Equation: Untangling Skill and Luck in Business, Sports, and Investing käyttämällä esimerkkinä baseballin lyöntikeskiarvoja. Mauboussinin vastaus Stephen Jay Gouldin kysymykseen, miksi kukaan MLB-pelaaja ei ole saavuttanut yli 0,400:n lyöntikeskiarvoa vuoden 1941 jälkeen, on seuraava: lyöntikeskiarvo ei määräydy absoluuttisen taidon mukaan vaan suhteellisen taidon (vaikka lyöjät ovat kehittyneet MLB:ssä, niin ovat syöttäjätkin).

Vaikka Mauboussinin tutkimus esittelee käsitteen käyttämällä esimerkkinä urheilusuorituksia, hänen toteamuksensa, että ”kenties missään muualla taidon paradoksi ei ilmene niin selvästi kuin sijoitusmaailmassa”, osoittaa, että sitä voi analysoida myös vedonlyönnin näkökulmasta.

Taitavaksi vedonlyöjäksi tulemisessa ei ole kysymys harjoittelusta, vaan oppimisesta, sopeutumisesta ja vedonlyöntipäätöksiin vaikuttavien asioiden ymmärtämisestä.

Wall Streetin tavoin kerroinmarkkina on täynnä ihmisiä, jotka yrittävät saavuttaa saman tavoitteen ja yleensä samoin keinoin (hyödyntämällä tietoja, muodostamalla malleja jne.). Tästä johtuu, kuten Mauboussin esittääkin, että mitä enemmän taitoa markkinalla on kokonaisuudessaan, sitä vaikeampaa on löytää arvoa ja sitä suuremmaksi muodostuu tuurin vaikutus.

Kun tietoja tulee saataville enemmän (asiaan vaikuttaa myös joukkoäly), saatavilla olevat kertoimet (vaihdellen vedonvälittäjän mukaan) antavat tarkimman kuvan tapahtuman tuloksen todennäköisyydestä. Tämän vuoksi monet ovatkin sitä mieltä, että säännöllinen sulkemislinjan (viimeisen kertoimen ennen tapahtuman alkamista) voittaminen on taitavan vedonlyöjän merkki.

Miksi menestykselliset vedonlyöjät tarvitsevat muutakin kuin tuuria ja taitoa?

Tuurin ja taidon lisäksi on muitakin asioita, jotka vaikuttavat siihen, oletko menestyksellinen vedonlyöjä pitkällä aikavälillä: teknisistä asioista (kuten pelikassan hallinta) halukkuuteen oppia ja tehdä kovasti töitä.

Tiedonsaanti on oleellisen tärkeää vedonlyönnissä. Jos saat oikeanlaisia tietoja ennen ketään muuta ja reagoit niihin riittävän nopeasti, sinulla voi olla käsissäsi menestyksen avain. Jos taas reagoit liian hitaasti tai lyöt vetoa väärien tietojen perusteella, se voi tulla sinulle kalliiksi.

Vedonlyöjän ei myöskään kannata ylenkatsoa vedonlyönnin psykologiaa. Matka vedonvälittäjän voittamiseen on jatkuva oppimisprosessi, jossa on opittava ymmärtämään, kuinka käyttäytymisvinoumat voivat vaikuttaa päätöksentekoon, ja kehitettävä tarvittavia ominaisuuksia, jotta voi välttää vedonlyönnin sudenkuopat.

Vedonlyöntiresurssit auttavat vedonlyönnissä

Pinnaclen Vedonlyöntiresurssit-osio on yksi netin kattavimmista asiantuntevan vedonlyöntineuvonnan kokoelmista. Tavoitteenamme on auttaa kaikentasoisia vedonlyöjiä parantamaan tietämystään.