helmi 7, 2020
helmi 7, 2020

Osa kaksi: Kuinka monet vedonlyöjät ovat taitavia?

Markkinasiemenen muuttaminen

Hinnan selvittämismallin tarkempi analysointi

Mitä olemme oppineet hinnan selvittämisestä?

Osa kaksi: Kuinka monet vedonlyöjät ovat taitavia?

Tutustuttuaan klassiseen vedonlyöntikysymykseen artikkelinsa ensimmäisessä osassa Joseph Buchdahl analysoi nyt hinnan selvittämismalliaan tarkemmin. Kuinka monet vedonlyöjät ovat taitavia? Lue lisää tästä artikkelista.

Usein uskotaan, että vedonvälittäjät kehittävät kertoimiaan vedonlyöntimarkkinoilla jollakin hinnan selvittämisen muodolla. Tämän artikkelin ensimmäisessä osassa yritin rakentaa yksinkertaista mallia, joka näyttäisi miten tämä voi toimia. Ensimmäinen yritykseni täytti kertoimien kehityksen ajatuksen, mutta ei sen nyansseja. Hinnan liikkuminen oli aivan liian suurta: malli ei pystynyt riittävän hyvin kattamaan suurten panosten vedonlyöjiä.

Jotta voisin vähentää suurten panosten vaikutusta, seuraava mallini käyttää voimakkaampaa panosrajoitusta rajasta 1 kertaa vedonlyönnin määrä aina lukuihin 1/5, 1/10 ja lopulta 1/50 aiemmasta vedonlyönnin kokonaismäärästä. Tässä on taulukko 1/50-panosrajalla, jälleen ilman taitavia vedonlyöjiä. Alkuperäinen markkinasiemen oli edelleen 1 yksikkö A:lle ja B:lle, joten suurin sallittu panos on 2/50 = 0,04 yksikköä. Tämä vedonvälittäjä selvästi turhauttaisi varovaisimpiakin vedonlyöjiä.

in-article-price-discovery-2.jpg

Tämä näyttää enemmän siltä, mitä voisimme odottaa oikealta kohteelta, mutta hintavaihtelut vaikuttavat yhä varsin suurilta. Voimme mitata, kuin suurelta käyttämällä kertoimien keskihajontaa niiden kehittymisen aikana. Tässä esimerkissä keskihajonta oli 0,116. Tämä on huomattavasti suurempi kuin havaitut kohteen liikkeet. Valioliigaotteluiden pienellä otoksella havaitsin, että hinnan liikkumisen keskihajonta on noin 0,04 kokonaismaalimäärän ja aasialaisen tasoituksen kohteissa. 

Voimme pienentää tämän luvun lähemmäs 0,04:ää ottamalla malliin mukaan joitakin taitavia pelaajia. Seuraavassa mallissa joka kolmas vedonlyöjä oli taitava. Näin tapahtuu, koska suuren panoksen vetoja lyödään vähemmän. Taitavat vedonlyöjät eivät lyö vetoa, kun kerroin on alle 2,00, joten heidän ylimääräiset rahansa, jotka vaikuttaisivat hinnan selvittämiseen, puuttuvat. 

in-article-price-discovery-3.jpg

Siinä missä kertoimien kehittyminen näyttää lupaavammalta (keskihajonta = 0,041), meillä on uusi ongelma. Kun ajoin tämän mallin 1 000 kertaa Monte Carlo -simulaatiossa, selvisi, että avaus- ja sulkuhintojen välinen vaihtelu on liian pientä. Siinä missä tyypillinen avaus- ja sulkuhintojen suhde kokonaismaalimäärissä ja aasialaisessa tasoituksessa aidoissa Pinnacle-kohteissa on keskihajonnaltaan noin 0,055, tämän mallin keskiarvo oli vain 0,013, kun malli ajettiin 1 000 kertaa.

Seuraava taulukko näyttää, miten 1 000 mallin ajon keskihajonnan keskiarvo muuttui eri malliskenaarioissa. Käytin lämpökarttaa näyttämään, milloin mallin tulos on paljon korkeampi (vihreä), matalampi (punainen) tai suunnilleen samanlainen (keltainen) kuin oikea markkina-arvo 0,055. Voimme käyttää tätä etsimään Kultakutri-skenaarioita, jotka ovat juuri sopivia. Valintani taitavien vedonlyöjien suhteeksi saattavat näyttää hieman oudoilta. Skaala on logaritminen ja vastaa arvoja 0, 10-4, 10-3,5, 10-3, 10-2,5, 10-2, 10-1,5, 10-1, 10-0,5 ja 100 (eli 1). 10-2 eli 0,01 esimerkiksi tarkoittaa 1 %:a.

Avaus- ja sulkuhinnan suhteen keskihajonta eri panosrajoilla ja taitavien vedonlyöjien suhteilla (markkinasiemen = 1 yksikkö)

in-article-price-discovery-4.jpg

Vastaavasti toinen taulukko näyttää keskimääräisen keskihajonnan kehittyville hinnoille 1 000 mallin ajon jälkeen. Muista, että oikeiden kohteiden otoksessa tämän keskihajonnan keskiarvo oli noin 0,04.

Kehittyvien hintojen keskihajonta eri panosrajoilla ja taitavien vedonlyöjien suhteilla (markkinasiemen = 1 yksikkö)

in-article-price-discovery-5.jpg

Saatat huomata, että malliskenaariot eivät näytä yhtään vaihtelua tilanteessa, jossa kaikki vedonlyöjät ovat taitavia. Se ei ole yllättävää tässä mallissa, koska kaikki vedonlyöjät tietävät todellisen kertoimen olevan 2,00, jolloin kukaan heistä ei lyö vetoa kertoimella 1,95 eikä kohteessa tapahdu kehitystä.

Mikään näistä skenaarioista ei sovi Kultakutri-vyöhykkeelle yhtä aikaa molemmissa keskihajonnoissa. Kun markkinasiemenenä käytetään vain 1 yksikköä joukkueelle A ja B, se ei tyypillisesti riitä pienentämään hinnan kehittymisen volatiliteettia realistiselle tasolle. Meidän pitäisi yrittää kasvattaa markkinasiementä. Avaus- ja sulkuhinnan suhteen vaihtelussa on mahdollista huomata merkittävä askel noin 0,3–1 %:n taitavien vedonlyöjien suhteen kohdalla. Vähemmän taitavia vedonlyöjiä, liikaa vaihtelua; enemmän taitavia vedonlyöjiä, liian vähän vaihtelua. Pidä tätä silmällä myöhemmissä taulukoissa.

Markkinasiemenen muuttaminen

Siinä missä panosrajoituksen kerroin 50 vähentää volatiliteettia hyvin sekä hinnan kehittämisessä että avaus- ja sulkuhinnan suhteessa, se on todennäköisesti liiallinen. Todellisuudessa näin ankara raja vähentäisi merkittävästi vedonvälittäjän vaihtoa ja ärsyttäisi asiakkaita. Tämän rajan suurentamisen sijaan muutetaan teoreettisen markkinasiemenen alkuperäistä kokoa.

Seuraavat kaksi taulukkoa näyttävät keskihajontasarjat samoilla taitavien vedonlyöjien suhteilla ja teoreettisten markkinasiementen arvoalueella. Esimerkiksi markkinasiemen 100 tarkoittaa, että vedonvälittäjä on asettanut aluksi kohteeseen 100 yksikköä sekä joukkueelle A että B. Kaikissa skenaariopareissa käytettiin panosrajasuhdetta 1.

Avaus- ja sulkuhinnan suhteen keskihajonta eri markkinasiemenillä ja taitavien vedonlyöjien suhteilla (panosrajasuhde = 1 yksikkö)

in-article-price-discovery-6.jpg

Kehittyvien hintojen keskihajonta eri markkinasiemenillä ja taitavien vedonlyöjien suhteilla (panosrajasuhde = 1 yksikkö)

in-article-price-discovery-7.jpg

Panosrajaskenaarioissa ei ole selkeää Kultakutri-paria, jossa molemmat keskihajonnat ovat lähellä havaittuja arvoja. Skenaariopari 1 % taitavia vedonlyöjiä ja markkinasiemen 1 000 on luultavasti lähimpänä. Tässä on esimerkkikehitys: se ei vain ”näytä” oikealta, koska siinä on yllättäviä ja ajoittaisia suuria liikkeitä ja käännöksiä, joiden välillä on hyvin rajallisesti tapahtumia.

in-article-price-discovery-8.jpg

Nämä johtuvat siitä, että suurilla panoksilla voi yhä olla vaikutusta, vaikka vedonvälittäjä olisi aluksi asettanut suuren markkinasiemenen. Haluaisiko vedonvälittäjä edes asettaa niin suurta markkinasiementä aluksi? Tämä rajoittaisi merkittävästi kertoimien kehittymistä pienemmillä panoksilla, joita suurin osa toiminnasta on, kuten taulukosta näkyy.

Mitä jos yrittäisimme markkinasiemenen ja panosrajan yhdistelmää? Tässä on yksi kehitys, kun yhdistetään 250:n markkinasiemen ja 1/25:n panosraja 1 %:iin taitavia vedonlyöjiä. 

in-article-price-discovery-9.jpg

Näyttää paljon realistisemmalta, eikö niin? Emme vieläkään saa Kultakutri-osumaa: avauksen ja sulun keskihajonta on liian pientä (0,025), kun taas kertoimien keskihajonta on liian korkea (0,064). Ja näemme yhä useita epärealistisia muutoksia. Voidaanko niille tehdä mitään?

Hinnan selvittämismallissa on jotakin vikaa

Tähän mennessä olemme odottaneet, että malliskenaariosta ja vedonlyöjän tyypistä riippumatta heidän toimintansa vaikuttaa kohteeseen ja kertoimiin suorassa suhteessa panoksen kokoon. Mutta onko tämä todella tilanne? Taitavien vedonlyöjien kohdalla se voi hyvinkin olla näin. Mutta taitamattomien vedonlyöjien kohdalla? 

Jos oletetaan, että taitamattomat vedonlyöjät pitävät joukkueesta A liikaa suhteessa joukkueeseen B, raportoitu vinouma esiintyy sekä yli/alle- että tasoituskohteissa. Miksi vedonvälittäjä, jolla on parempi malli ja kyky välttää irrationaalisia päätöksiä, huomioisi niitä lainkaan? Miksi emme vain jättäisi heidän toimiaan laskematta kertoimia varten? Oletetaan kohde, jossa on vain taitamattomia pelaajia ja he lyövät kaksi kertaa useammin joukkueen A kuin B puolesta. Jos osaa toiminnasta ei hylätä, se saattaisi näyttää jotakuinkin tältä. Taitavien vedonlyöjien valinta. 

in-article-price-discovery-10.jpg

Todellisuudesta taitavat vedonlyöjät käyttäisivät nopeasti hyväkseen tällaisia suuria poikkeamia ”oikeista” tuloksen todennäköisyyksistä, ja luultavasti myös taitamattomat, kun on selkeää, että kertoimet ovat ”väärät”. Varsin kokemattomatkin vedonlyöjät huomaavat, jos kohteet ovat todella tehottomia. Tällainen näkemys asettaa kyseenalaiseksi tulkinnan tasapainotuksesta hinnan selvittämiseksi.

Jos vedonvälittäjät jättävät huomiotta tai osittain huomiotta taitamattomien vedonlyöjien toimet, tämä luo lopulta tilanteita, joissa vedonvälittäjä joutuu ottamaan riskejä, jolloin ottelun tietty tulos saattaa johtaa huomattavaan tappioon. Ymmärrettävästi vedonvälittäjät riskejä kaihtavina eivät mieluusti joudu tällaiseen tilanteeseen. Jos he kuitenkin pystyvät ymmärtämään ja hallitsemaan näitä riskejä ja pystyvät sen avulla saamaan suurempia tuottoja, miksi he eivät toisaalta tekisi niin?

Taitamattomien ohittaminen

Viimeisissä skenaariosarjoissani olen käyttänyt vedonvälittäjän reaktiosuhdetta taitamattomiin toimiin. Suhde 1 tarkoittaa, että vedonvälittäjä reagoi kaikkiin toimintoihin, kuten tähänastisissa skenaarioissa, käyttämällä koko panosta kertoimien kehittämiseen. Suhteella 2 vain puolet siitä lasketaan, kun taas puolet ohitetaan. Suhteella 64 vain 1/64 toiminnasta lasketaan. Näissä skenaarioissa käytin markkinasiementä 100 ja panosrajakerrointa 5 suojaamaan liiallisilta reaktioilta taitavien vedonlyöjien panoksia vastaan. Alla näkyy keskihajonnan lämpökartat.

Avaus- ja sulkuhinnan suhteen keskihajonta eri vedonvälittäjän reaktiosuhteilla sekä taitamattomien ja taitavien vedonlyöjien suhteilla (markkinasiemen = 100 yksikköä, panosrajakerroin = 5)

in-article-price-discovery-11.jpg

Kehittyvien hintojen keskihajonta eri vedonvälittäjän reaktiosuhteilla sekä taitamattomien ja taitavien vedonlyöjien suhteilla (markkinasiemen = 100 yksikköä, panosrajakerroin = 5)

in-article-price-discovery-12.jpg

Muutama ominaisuus erottuu. Ensinnäkin on jälleen selkeä ”mahdollisuuksien seinä” taitavien vedonlyöjien suhteessa, jossa ei ole riittävästi vaihtelua joko avaus- ja sulkuhinnan suhteessa tai kohteiden kehittymisessä. Tämä on noin 1 %:n kohdalla. Skenaarioissa, joissa on enemmän taitavia vedonlyöjiä, monet kieltäytyvät lyömästä vetoa (ei arvoa). Tämä rajoittaa kertoimien liikkumisen tasolle, joka on tyypillisiä havaintoja pienempi. Tässä on tyypillinen kertoimien kehittyminen, kun 5 % vedonlyöjistä on taitavia. Se näyttää aivan liian hiljaiselta.

Toisekseen skenaarioissa, joissa on todella vähän tai ei lainkaan taitavia vedonlyöjiä, molemmissa mittauskohteissa on liikaa vaihtelua, ellei vedonvälittäjä rajoita merkittävästi taitamattomien vedonlyöjien toimintaan reagoimista. Tässä on tyypillinen taulukko pelkille taitamattomille vedonlyöjille, jossa vedonvälittäjä ohittaa vain puolet heidän toimistaan. Aivan liikaa kohinaa ja hyppelyä.

Viimeinkin meillä on Kultakutri-alue, jolla taitavien vedonlyöjien määrä on varsin pieni (0,1–1 %) ja vedonvälittäjän reaktiosuhde on varsin korkea (32). Kun tämä ylitetään, kertoimet eivät liiku riittävästi. Se ei ole kovin yllättävää. Jos vedonvälittäjä jättää kaikki taitamattomat huomiotta, kohteet, joissa ei ole taitavia vedonlyöjiä, eivät muuttuisi lainkaan. Tässä on tyypillinen kertoimien kehittyminen tässä skenaariossa, kun 0,3 % vedonlyöjistä on taitavia. 

Mitä olemme oppineet hinnan selvittämisestä?

Olemme muodostaneet hinnan selvittämismallin, joka yrittää toistaa reaalimaailman kehittymisen kahden valinnan kohteissa, kuten yli/alle, pistetasoitus ja aasialainen tasoitus. Olemme saaneet selville, että vedonvälittäjän tarvitsee asettaa kohteille siemen teoreettisilla varoilla, jotta kertoimet voivat kehittyä vedonlyöjien toimien mukana, ja että vedonvälittäjät käyttävät joitakin rajoituksia tähän toimintaan. Lopuksi on ollut tarpeen harkita sitä, että taitamattomien vedonlyöjien toiminnasta jätetään suuri osa huomiotta kertoimien kehittymisessä.

Vedonvälittäjät saattavat kehittää vetokohteitaan hinnan selvittämisen prosessilla, jossa he asettavat enemmän arvoa pieneen määrään taitavia vedonlyöjiä kuin suureen osaan taitamattomia.

Tämän mallin parametrit näyttävät minusta esittävän realistista vedonvälittäjän käyttäytymistä. Tiedämme, että he käyttävät panosrajoja ja että rajat ovat suurempia kohteen kehittymisen alkuvaiheissa, kun siitä on lyöty vähemmän vetoa. On myös järkevää, että alussa käytössä on jonkinlainen teoreettinen markkinasiemen. Ilman sitä aikaiset kertoimet vaihtelisivat liikaa ”oikeista” arvoista.

Lopuksi on yleisesti tiedossa, että taitavat vedonlyöjät, joilla on merkityksellistä tietoa, vaikuttavat paljon enemmän kuin pelkällä fiiliksellä vetoa lyövät. Pinnacle myöntää avoimesti, että taitavimpia asiakkaita käytetään kertoimien laadun säätämiseen. Osalle heistä saatetaan jopa antaa mahdollisuus siihen ennen kohteen julkista avautumista: tämä on eräänlaista markkinasiemenen asettamista.

Kysymys kuului: kuinka paljon taitavia vedonlyöjiä on? Testattuani näitä malliskenaarioita muuntelemalla näitä kolmea parametria uskon löytäneeni lisää tukea ajatukselle, että alussa annetun määrityksen mukaisten voittavien vedonlyöjien määrä on pieni, mahdollisesti 0,1 % – 1 %.

Toista artikkelin alussa antamani varoitukset siitä, että tämä hinnan selvittämisen ja kertoimien kehittymisen malli on oman ajatustyöni tulos. Se voi olla täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja vikoja. Lisäksi se ei ota huomioon sitä, että vedonvälittäjä saattaa jättää huomiotta myös joitakin taitavien vedonlyöjien toimintoja, jos he uskovat olevansa taitavampia kuin osa näistä asiakkaista.

Testasin sitä kuitenkin reaalimarkkinoiden tyypillisissä olosuhteissa, joissa vedonlyöjien vinouma saa heidät lyömään enemmän vetoa joukkueen A kuin B puolesta. Kahden suhde yhteen -skenaariossa painottamalla sopivasti vedonvälittäjän antamaa huomiota taitamattomille vedonlyöjille, jotka suosivat A:ta B:n sijaan, pystyin saamaan aikaiseksi varsin samankaltaisia numeroita ja taulukoita kuin edellä. 

Mallin ehkä suurin heikkous on sen rajoittaminen 1 000 iteraatioon (ja tyypillisesti noin 500 vetoon). Todellisuudessa kohteissa toimintaa voi olla paljon tätä enemmän tai vähemmän, mikä voi vaikuttaa siihen, kuinka avaus- ja sulkuhintojen suhde muuttuu. 

Lyhyesti sanottuna tämä kaikki on aika lailla arvauksia. Siitä huolimatta, olen vähintäänkin näyttänyt, miten vedonvälittäjät saattavat kehittää vetokohteitaan hinnan selvittämisen prosessilla, jossa he asettavat enemmän arvoa pieneen määrään taitavia vedonlyöjiä kuin suureen osaan taitamattomia. Jos haluat olla taitava, sinun on tehtävä kovasti töitä. Yksi aloituspaikka on Pinnaclen muiden opetusresurssien lukeminen.

Vedonlyöntiresurssit auttavat vedonlyönnissä

Pinnaclen Vedonlyöntiresurssit-osio on yksi netin kattavimmista asiantuntevan vedonlyöntineuvonnan kokoelmista. Tavoitteenamme on auttaa kaikentasoisia vedonlyöjiä parantamaan tietämystään.