elo 2, 2017
elo 2, 2017

Kuinka voi ennustaa ilman tilastotietoja

Käsityksemme tulevaisuudesta perustuu menneisyydelle

Kuinka monta pianonvirittäjää on Chicagossa?

Superennustajat ja hyvän arvioinnin projekti

Hyvän ennustamisen 10 käskyä

Kuinka voi ennustaa ilman tilastotietoja

Nyrkkeilijä Mayweatherin ja UFC-ottelija McGregorin välinen ottelu on saanut vedonlyöjät otteeseensa siksi, että ottelulla ei ole ennakkotapausta. Tämä luo hedelmällisen maaperän väittelylle ja spekuloinnille, mutta on päänsärky niille, jotka yrittävät ennustaa lopputulosta minkäänlaisella varmuudella, koska ennusteet tulevasta perustuvat menneisyydestä saamillemme tiedoille. Mitä vedonlyöjät sitten voivat tehdä tässä ainutlaatuisessa tilanteessa? He voivat kääntyä Nobel-palkinnon voittaneen ydinfyysikon kehittämän menetelmän puoleen.

Ennustaminen on kvantitatiivista tiedettä. Mitä enemmän historiatietoja on käytettävissä, sitä paremmat ovat mahdollisuudet luoda tarkka kuva – järjestelmän tai mallin avulla – siitä, miltä tulevaisuus voisi näyttää. 

Kun joku käyttää pohjana aiempia tietoja tunnistaen uudet tiettyyn tapahtumaan vaikuttavat tekijät tietyssä tietojoukossa, hän pystyy tuottamaan tarkempia ennusteita kuin vanhoilla menetelmillä voi luoda. Hyviä esimerkkejä tästä ovat sään ennustaminen ja Valioliigan voittajan vedonlyönti.

Kun tilastotietoja ei ole käytettävissä, voidaan kuitenkin käyttää vain kvalitatiivista analyysiä – muodostaa perusteltuja argumentteja siitä, mitä saattaisi tapahtua. Tämä ei ehkä vaikuta sen paremmalta ratkaisulta kuin sormen kostuttaminen ja nostaminen ilmaan, mutta tiede on tullut avuksi Fermin menetelmän muodossa.

Enrico Fermi oli kuuluisa fyysikko, jota pidetään ydinajan arkkitehtina. Hän voitti Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 1938 ja kehitti maailman ensimmäisen ydinreaktorin. Hänet muistetaan myös kyvystään muuntaa pikaisella arvioinnilla numeroiksi sellaisia asioita, joiden laskeminen saattoi vaikuttaa mahdottomalta saatavilla olevien tietojen vähäisyyden vuoksi.

Kun tilastotietoja ei ole käytettävissä, voidaan kuitenkin käyttää vain kvalitatiivista analyysiä – muodostaa perusteltuja argumentteja siitä, mitä saattaisi tapahtua. Tämä ei ehkä vaikuta sen paremmalta ratkaisulta kuin sormen kostuttaminen ja nostaminen ilmaan, mutta tiede on tullut avuksi Fermin menetelmän muodossa.

Opettaessaan tätä lähestymistapaa hän haastoi oppilaitaan seuraavanlaisilla kysymyksillä:

Kuinka monta pianonvirittäjää on Chicagossa?

Tämä ei ole kompakysymys. Pohdi kysymystä muutama minuutti ja kirjaa ylös reduktiivinen päättelyketju – käyttäen pohjana osakysymysten sarjaa ja arvioita niiden vastauksiksi – jolla saat järkiperäisen vastauksen pääkysymykseen (käyttämättä apuna Googlea). Tee tämä, ennen kuin jatkat lukemista.

Jos kysyit itseltäsi seuraavat osakysymykset (tai noudatit samankaltaista logiikkaa hieman erilaisilla kysymyksillä), sait luultavasti hyvän arvion vastauksesta.

  • Kuinka monta pianoa on Chicagossa?
  • Kuinka usein piano viritetään vuodessa?
  • Kuinka kauan pianon virittäminen kestää?
  • Kuinka monta tuntia vuodessa keskimääräinen pianonvirittäjä työskentelee?

Käyttämällä arvauksiasi ensimmäisten kolmen kysymyksen vastauksiksi voit laskea, kuinka monta pianonvirityksen työtuntia Chicagossa kenties tehdään vuodessa. Jakamalla tämän pianonvirittäjän mahdollisen vuosittaisten työtuntien määrällä saat kohtuullisen hyvän arvion siitä, kuinka monta pianoa tällä pidettäisiin vireessä. Tietenkin saadaksesi vastaukset kysymyksiin yksi, kaksi ja kolme sinun on jaettava ne edelleen osakysymyksiin.

Niinpä kysymyksessä yksi sinun olisi arvioitava Chicagon väkiluku käyttämällä pohjana tietojasi muiden Yhdysvaltojen kaupunkien väkiluvuista. Arvauksesi voisi olla jossakin 2 ja 2,5 miljoonan välillä (tosiasiassa väkiluvuksi vuonna 2016 oli merkitty 2,7 miljoonaa).

Seuraavaksi sinun on arvioitava, kuinka suuri osuus ihmisistä omistaa pianon – hyvä perusarvio voisi olla vaikkapa yksi sataa ihmistä kohden (noin 25 000 ihmistä, jos käytät edellä mainittua väkilukuarviota). Sitten lisäät tähän arvion baarien, klubien, koulujen ja muiden yhteistilojen pianoista. Tämä voisi vaikkapa tuplata pianojen määrän kahteen pianoon sataa ihmistä kohden eli noin 50 000:een.

Kysymykset kaksi ja kolme ovat yksinkertaista intuitiota, ellei tietysti sinulla satu olemaan tietämystä alasta. Piano viritetään noin kerran vuodessa, ja viritykseen kuluu osapuilleen kaksi tuntia. Kysymyksen neljä vastaus voi pohjautua omaan kokemukseesi tai keskimääräiseen kokopäivätyöhön viitenä päivänä viikossa sekä tavanomaisiin lomiin.

Jos siis arvioit, että kaupungissa on 50 000 pianoa, jotka on viritettävä kerran vuodessa, ja kuhunkin viritykseen kuluu kaksi tuntia, viritystunteja tarvitaan 100 000. Jaa tämä pianonvirittäjän keskimääräisten vuosityötuntien määrällä eli noin 1 600 tunnilla, saat Chicagon pianonvirittäjien määräksi 62,5.

Varmaa vastausta ei ole, mutta tutkimalla keltaisia sivuja (kiitokset Daniel Levitinille) luvuksi tuli 83, kaksoiskappaleet mukaan lukien, joten jos sait vastaukseksi jotain 55:n ja 70:n väliltä, vastauksesi oli hyvä.

Älä kiinnitä liikaa huomiota vastauksesi tarkkuuteen, vaan ennen kaikkea lähestymistapaasi. Tällainen ajattelutapa voi johtaa tarkkaan ennustamiseen tietojen puuttuessa, kuten Mayweatherin ja McGregorin välisen ottelun vedonlyönnissä. Jos et vielä aivan ymmärrä, kuinka tätä kysymystä kannattaa lähestyä, lue artikkeli loppuun ja kokeile sitten toisella abstraktilla kysymyksellä.

Esimerkiksi Google on käyttänyt pianonvirittäjäkysymystä haastattelukysymyksenä arvioidakseen henkilön päättelykykyä – muiden vastaavien kysymysten ohella, kuten ”Kuinka paljon Empire State Building painaa?”

Vedonvälittäjät eivät tee ennusteita, vaan määrittävät kertoimen muodossa lukuarvon sille, kuinka todennäköisesti joku asia tapahtuu. Siinä mielessä Pinnacle on turvallisemmilla vesillä vakiintuneissa urheilumuodoissa, joissa noudatetaan vakiintuneita sääntöjä ja joista on helposti saatavilla luotettavia tilastotietoja.

Superennustajat – Hyvän arvioinnin projekti

Fermin menetelmää käsitellään Philip Tetlockin ja Dan Gardnerin erinomaisessa kirjassa Super-Forecasting: The art & science of prediction. Kirjassa tarkastellaan ennustamisen tieteenlajin kehitystä käyttämällä ”Hyvän arvioinnin projektia” (Good Judgement Project, GJP) pohjana.

Neljän vuoden aikana Tetlock kutsui ”20 000 älyllisesti uteliasta tavallista ihmistä” liittymään GJP-projektiin ja ennustamaan erilaisten geopoliittisten pulmien lopputuloksia. Hänen tiiminsä oli osaa laajempaa IARPA:n (Intelligence Advanced Research Projects Activity) hanketta. Tämä Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisön organisaatio keskittyy parantamaan ennusteidensa laatua tärkeissä poliittisissa ja taloudellisissa tapahtumissa, joilla on suoraa kansallista vaikutusta.

IARPA loi ennusteturnauksen, johon osallistui viisi alan johtavien tiedemiesten johtamaa joukkuetta. Mukana oli myös GJP amatöörietsivineen. Viiden vuoden aikana IARPA haki vastausta noin 500 kysymykseen, ja vastaukset jätettiin joka päivä samaan aikaan.

Tarkkuutta mitattiin käyttämällä Brier-pisteytystä – ennusteille annettiin pistemäärät laskemalla yhteen ennusteiden varmuuden ja todellisten lopputulosten välisen eron neliöt. Luottavaisuusarvon edellyttäminen ennusteen tekijöiltä palkitsee ja rankaisee luottavaisuutta tasapuolisesti. Tämä on erinomainen tapa arvioida ennustajien osaamista.

Vedonvälittäjät eivät tee ennusteita, vaan määrittävät kertoimen muodossa lukuarvon sille, kuinka todennäköisesti joku asia tapahtuu. Siinä mielessä Pinnacle on turvallisemmilla vesillä vakiintuneissa urheilumuodoissa, joissa noudatetaan vakiintuneita sääntöjä ja joista on helposti saatavilla luotettavia tilastotietoja.

Voimme rakentaa malleja sen perustella, minkä tiedämme tapahtuneeksi, ja saada hyvän kuvan tulevien lopputulosten todennäköisyyksistä avauskertoimien muodossa.

Tavoittaaksemme uusia asiakkaita ja tarjotaksemme uusia mielenkiinnon kohteita nykyisille käyttäjille meidän on kuitenkin perustarjontamme lisäksi laajennettava valikoimaamme uusiin tai marginaalisiin urheilulajeihin, joissa tilastotiedot aiemmista tapahtumista voivat olla repaleisia – parhaita esimerkkejä tästä ovat eSports, erikoisvedot ja vaalivedot.

Vaaleja käydään niin harvoin ja niin erilaisissa tilanteissa, että historiallisilla tilastotiedoilla on varsin vähän merkitystä. Mielipidemittaukset ovat epäluotettavia monestakin eri syystä, kun taas turvautuminen uutisiin on varsinainen miinakenttä. Tämän vuoksi vedonvälittäjät usein epäonnistuvat politiikan vedonlyönnissä.

Maiden-laukkakilpailujen pulma

Toinen hyvä esimerkki tästä pulmasta ovat Maiden-laukkakilpailut (huomaa, että Pinnacle ei tarjoa hevosurheilua, mutta tämä on kuvaava esimerkki).

Kaksivuotiaiden Maiden-laukkakilpailuissa on ensimmäistä kertaa kilpailevia hevosia (sekä hevosia, jotka eivät ole vielä voittaneet). Siksi tämä on erinomainen esimerkki tapahtumasta, jossa aiempaa tuloskuntoa ei juuri voi hyödyntää. Mikä pahempaa, kilpailut ovat lyhyitä, joten virhemarginaali on ongelmiin ajautuville hevosille pieni, kun ne esiintyvät kilparadalla ensimmäistä kertaa.

Kuinka voidaan ennustaa koskaan kilpailuissa esiintymättömän hevosen suoritustasoa kilpailussa, jossa onnistumiseksi (kouluttajan ja omistajan näkökulmasta) saatetaan laskea se, että hevonen saa vain hyvää kokemusta kilpailemisesta?

  • Tässä pitää pianonvirittäjäpulman tapaan kysyä sarja päättelyä auttavia kysymyksiä.
  • Kuinka hyvä on hevosen sukutausta? Kuinka menestynyt kasvattaja on?
  • Entä kouluttaja? Mitkä ovat heidän tilastonsa ensikertalaisvoittajien suhteen samalla kilpailumatkalla?
  • Entäpä sitten ratsastajan tilastot Maiden-kilpailuissa?

Näiden kysymysten avulla voit muodostaa järkevän arvauksen hevosen mahdollisuuksista – parhaassa tapauksessa yhdistäen ne lukuarvoksi – ja käyttämällä Brierin pisteytystä voit tarkasti pisteyttää luottavaisuustasosi suhteessa markkinaan.

Tällä tavalla tällaiset näennäisen mahdottomat pulmat voivat osoittautua vedonlyöjille mahdollisuuksiksi, koska vedonvälittäjät ovat samassa veneessä – joskin aina tärkeän katteen suojaamina. Meillä ei ole mallia tai matematiikkaa, johon voisimme tukeutua, joten treidaajamme luottavat vain kokemukseensa, tietämykseensä sekä Fermin lähestymistapaan.

Hyvän ennustamisen 10 käskyä

GJP:n kohtaamat haasteet eivät eroa niistä, joita vedonlyöjät ja vedonvälittäjät kohtaavat siirtyessään perinteisistä urheilukohteista eksoottisiin vetoihin. Tästä pääsemmekin takaisin Mayweatherin ja McGregorin väliseen otteluun. Osaamme määrittää nyrkkeilyn ja vapaaottelun kertoimia kohtuullisen hyvin, mutta nyrkkeilijän ja vapaaottelijan välinen ottelu muodostaa periaatteessa Fermin tyyppisen pulman (vedonlyöjät voivat yrittää ratkaista sitä käyttämällä apuna alla olevia live-kertoimia ja kertoimien muutoskaaviota).

Hyvä puoli tässä on, että GJP:n löydösten perusteella voimme näiden amatööriennustajien tavoin kohottaa ennusteidemme perustasoa tietyillä kokeellisesti todistetuilla hyvin käytännönläheisillä keinoilla.

Tetlock itse asiassa kiteytti hyvän ennustamisen 10 käskyä GJP:n kokemusten pohjalta. Voit lukea lisätietoja osoitteesta www.goodjudgementproject.com – tai vielä paremmin itse kirjasta – mutta tässä on lyhyt versio niistä sovellettuna vedonlyöntiin ja mahdollisuuksien mukaan Mayweatherin ja McGregorin välisen ottelun pulmaan.

Satunnaiskokeiden avulla Tetlock selvitti, että nämä opinkappaleet sisältävän opaskirjan lukeneet ihmiset paransivat Brier-pistemääräänsä 10 prosentilla. Tämä voi riittää siihen, että pääset pitkällä aikavälillä voitolliseksi vedonlyöjäksi.

1 – Keskity ongelmiin, joissa ahkera työskentelysi todennäköisimmin tuottaa hedelmää, ja jätä huomiotta itsestään selvät ja hallitsemattomat pulmat. On varsin epätodennäköistä, että keksit Valioliigasta jotain sellaista, jota markkinat eivät jo ole ottaneet huomioon. Etsi realistinen taso – Kultakutri-vyöhyke – jolla voit realistisesti odottaa löytäväsi arvoa kohtuullisella ajankäytöllä ja vaivalla.

2 – Jaa isot pulmat sarjaksi pienempiä. Esimerkiksi ”Kuka voittaa Mayweatherin ja McGregorin välisen ottelun?” voisi muuttua seuraaviksi kysymyksiksi: ”Minkä tasoinen nyrkkeilijä McGregor on?” ”Mitkä ovat ottelijoiden motivaatiot?” ”Millä tyylillä McGregor ottelee, ja mikä on Mayweatherin onnistumishistoria kyseistä tyyliä vastaan?” ja niin edelleen. Määritä vastauksillesi lukuarvot ja luottavaisuustaso.

3 – Tasapainota sisä- ja ulkopuoliset näkökannat. Mayweather–McGregor-ottelun suhteen tämä tarkoittaa, että sinun on astuttava ulos vain nyrkkeilyä tai vain vapaaottelua koskevasta arvioinnista. McGregorilla on vapaaotteluyhteisössä laaja kannattajakunta, joka varmasti asettuu joukolla hänen taakseen, mutta onko heidän sisäpiirin näkemyksensä tässä merkityksellistä? Entä kuinka paljon nyrkkeilyihmiset tietävät vapaaottelusta? Pyri tasapainottamaan molemmat näkökannat.

4 – Tasapainota uuden tiedon yli- ja alikompensointi. Tässä periaatteessa rohkaistaan Bayesilaiseen lähestymistapaan uuden tiedon sisällyttämisessä arvioon, mutta yhtä lailla varoitetaan reagoimasta liikaa uuteen tietoon tai luottamasta vain alkuperäiseen näkemykseen. Tässä on turvauduttava kokemukseen sekä tietolähteen painoarvon arviointiin. Tästä ottelusta tullaan keskustelemaan netissä paljon, joten käytä aikaa parhaiden tietolähteiden selvittämiseen.

5 – Haasta ennakkoluulosi. Jos olet nyrkkeilyn asiantuntija etkä voi nähdä muuta lopputulosta kuin Mayweatherin voiton, haasta itsesi ajattelemaan tilanteita, joissa hän saattaisi hävitä, ja päin vastoin.

6 – Muunna aavistuksesi todennäköisyyksiksi. Kokeneella ennustajalla kielenkäyttö on vivahteikkaampaa kuin vain ”Mayweather on varma voittaja” tai ”McGregorilla ei ole mahdollisuuksia”. Heidän lähestymistavassaan kuuluu hienostuneempi, retoriikan asemesta todennäköisyyksiin pohjautuva arviointi. 

7 – Opettele tasapainottamaan liiallinen ja liian pieni luottamus. Tämä tarkoittaa tasapainon löytämistä sen välillä, että hukkaa mahdollisuuksia epäröinnin vuoksi ja että panostaa surutta rahansa arvioimatta tilannetta ensin kunnolla.

8 – Analysoi sekä epäonnistumiset että onnistumiset yhtä perusteellisesti. Pahempaa kuin väärässä oleminen on se, ettei tunnusta sitä, missä kohtaa teki virheen. Vastaavasti voit tehdä oikeita päätöksiä ja saada väärän tuloksen tai päin vastoin.

 9 – Kannusta muita parhaimpaansa ja anna muiden kannustaa sinua parhaimpaasi. Tämä liittyy GJP:n tiimiluonteeseen, joten tällä kohdalla on merkitystä vain, jos toimit osana ryhmää tai kenties jos olet hyvin aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja olet valmis jakamaan työsi tuloksia sekä vastaanottamaan ja antamaan rakentavaa kritiikkiä.

10 – Kehittymistä tapahtuu vain, kun hyvät aikeet toteutetaan käytännössä. Vedonlyöntiin voi aivan hyvin suhtautua viihteenä. Silloin vain ei kannata odottaa voittavansa pitkällä aikavälillä. Jos et pidä tästä ennusteesta, sinun kannattaa hyväksyä, että sinun on käytettävä aikaa ja vaivaa voidaksesi järjestelmällisen vedonlyöntitavan omaksumiseen.

Vedonlyöntiresurssit auttavat vedonlyönnissä

Pinnaclen Vedonlyöntiresurssit-osio on yksi netin kattavimmista asiantuntevan vedonlyöntineuvonnan kokoelmista. Tavoitteenamme on auttaa kaikentasoisia vedonlyöjiä parantamaan tietämystään.