MLB:n top 10 -nyrkkeilyottelut viimeisiltä 20 vuodelta

Marco Antonio Barrera vastaan Érik Morales, 19. helmikuuta 2000, Mandalay Bay Resort and Casino, Las Vegas

The Barrera vastaan Morales -trilogia on yksi nyrkkeilyn kuuluisimmista, ja siinä olivat vastakkain kaksi Meksikon menestyksekkäintä ottelijaa.

Ensimmäisessä ottelussa 19. helmikuuta 2000 Las Vegasin Mandalay Bay Resort and Casino -kasinohotellilla ”El Terrible” Morales löi ”The baby-faced assassin” Barreran jaetulla pistetuomiolla 115–112, 114–113 ja 113–114. Tämä ottelu äänestettiin myöhemmin The Ring -lehden vuoden otteluksi 2000.

Aloituskellonsoitosta lähtien ottelussa oli kaikkea, mitä toivoa saattaa – vaihtuvia tilanteita ja jatkuvaa toimintaa, kun molemmat nyrkkeilijät pommittivat toisiaan kovilla ja tarkoilla iskuilla erästä toiseen. Sekä Morales että Barrera ottivat niin paljon iskuja vastaan, että ottelijoiden välille oli lähes mahdotonta saada eroa lopetuskellon soitua – vaikka Barrera saikin Moralesin kertaalleen kanveesiin 12. erässä.

Meksikolaistaistelijoilla oli kaikkea, mistä nyrkkeilyn ystävät pitävät, ja heidän tyylinsä sopivat yhteen tavalla, joka tuotti faneille verratonta viihdettä. Taistelupari otteli vastakkain vielä kahdesti tämän jälkeen, ja Barrera sai revanssinsa ja niukan voiton trilogiasta voittamalla molemmat kohtaamiset.

Ottelijoiden identtinen taisteluhenki ja itseluottamus olivat ilmeisiä eeppisessä trilogiassa: he olivat synnynnäisiä taistelijoita, jotka tuottivat yhden nyrkkeilyhistorian parhaista otteluista ja trilogioista.

Juan Manuel Márquez vastaan Manny Pacquiao I, 8. toukokuuta 2004, MGM Grand, Las Vegas

Ottelusarjassa, josta tuli yksi nyrkkeilyn historian hienoimmista, Juan Márquez asetti WBA:n IBF:n höyhensarjan mestaruutensa tulilinjalle Manny Pacquaioa vastaan – ja selvisi nipin napin ensimmäisestä erästä.

Miesten välinen neljäs ottelu oli kentien unohtumattomin – ainakin meksikolaiselle Márquezille, joka osui Pacquiaoon upeasti oikealla suoralla tyrmäten filippiiniläissensaation 6. erässä joulukuussa 2012. Ensimmäinen ottelu oli kuitenkin se, joka sai pallon liikkeelle.

Márquez joutui kanveesiin kolmesti ensimmäisen kolmen minuutin aikana, mutta nousi suurella sydämellä taistelemaan vastaan ja häkellyttämään Pacquiaon tarkoilla vastaiskuilla.

Pacquiao oli megaluokan tähti ja Márquez melko tuntematon verrattuna maanmiehiinsä Érik Moralesiin ja Marco Antonio Barreraan. Márquezilla oli WBA:n ja IBF:n höyhensarjan mestaruudet, kun taas Pacquiao oli The Ring -lehden listaykkönen ja divisioonan lineal-mestari tehtyään järjestelmällisesti selvää Barrerasta 11 erässä edellisessä ottelussaan.

25-vuotiaana Pacquiao oli vielä ottelijana raakile, mutta tyyliltään kuin hurrikaani, ja hänellä oli julma vasen käsi. Ottelun alussa molemmat löivät aggressiivisia yhdistelmiä. Márquez osui vastaiskuilla, mutta Pacquiao alkoi pian viedä ottelua. Puolivälissä avauserää Pacquiao osui vasemmalla suoralla Márquezia kurkkuun pudottaen hänet kanveesiin.

Molemmat pitivät sitten yllä melkoista esitystä erä toisensa jälkeen, ja tapahtumat aaltoilivat jatkuvasti puolelta toiselle ottelun loppuun asti, kunnes he halasivat toisiaan kellon soitua todella sankarillisen kohtaamisen päätteeksi.

Mikä oli tulos? Kiistanalainen tasapeli.

Diego Corrales vastaan José Luis Castillo, 7. toukokuuta 2005, Mandalay Bay Resort & Casino, Las Vegas

Diego ”Chico” Corrales vastaan José Luis Castillo -ottelu järjestettiin Las Vegasissa 7. toukokuuta 2005. Mikä oli tulos? Corrales voitti kymmenennessä erässä teknisellä tyrmäyksellä oltuaan sitä ennen itse kahdesti kanveesissa. Tätä erää ja tätä ottelua pidetään yleisesti yhtenä kaikkien aikojen parhaista.

Armoton kamppailu piti sisällään kaikkea, mitä kamppailulajien fani voi toivoa – jatkuvaa täysimittaista valtataistelua, lukuisia energian ja iskuvoiman vaihteluita, uskomatonta rohkeutta, säälimätöntä rankaisua sekä loppuratkaisu, jota parempaa on tuskin nähty. Tämä ottelu ei hevin unohdu fanien muistista.

Jo ennen Corralesin dramaattista 10. erän nousua ottelusta oli tullut klassikko jo syntyessään – energian, rohkeuden, tahdonvoiman ja tunteiden taistelu, joka säilyy pitkään kunniapaikalla nyrkkeilyn historiankirjoissa.

Arturo Gatti vastaan Mickey Ward, 18. toukokuuta 2002, Mohegan Sun Casino, Uncasville, USA

”Irish” Micky Ward ja Arturo ”Thunder” Gatti ottelivat Connecticutissa vuonna 2002, ja heidän ottelunsa yhdeksättä erää pidetään yleisesti yhtenä hienoimmista miesmuistiin.

Katsojat saivat todistaa lähes yliluonnollista kamppailua ja voitonriemua, kun Gatti ja Ward tarjosivat säkenöivää toimintaa nyrkkeilykehässä. Legendaarinen valmentaja Emmanuel Stewart (joka raportoi ottelusta kehän viereltä) kutsui 9. erää vuosisadan eräksi ja ottelua yhdeksi parhaista, joita hän on koskaan todistanut.

Kaksikko otteli vastakkain vielä kaksi kertaa osoittaen jälleen armotonta rohkeutta, ja tuloksena näiden miesten välille syntyi side koko heidän uransa loppuajaksi.

Kamppailulajien ystävät tulevat tuskin koskaan näkemään samanlaista erää ja samanlaista kilpakumppanuutta.

Victor Ortiz vastaan Andre Berto, 16. huhtikuuta 2011, MGM Grand Theater, Mashantucket, Connecticut

Ottelussa, joka hämmästytti monia nyrkkeilyfaneja, Victor ”Vicious” Ortiz oli lempinimensä veroinen Andre Bertoa vastaan ja yllätti aiemmin tappiottoman puolustavan WBC:n välisarjan mestarin 12 erän jälkeen tuomaripäätöksellä. Ottelu järjestettiin Foxwoodsin MGM Grand Theaterilla Mashantucketissa Connecticutissa, ja oli monien muiden hienojen otteluiden tapaan kiehtovaa katsottavaa.

Siihen aikaan sekä Ortizia että Bertoa pidettiin yleisesi kahtena maailman lupaavimmista nuorista kyvyistä, ja he pitivät yllä kovaa vauhtia alusta loppuun. Ottelun ensimmäisellä puoliskolla sekä Ortiz että Berto kävivät kanveesissa kahdesti aaltoilevassa modernissa klassikko-ottelussa, jossa kumpikin ottelijoista pysyi juuri ja juuri tolpillaan.

Savun hälvettyä Ortiz nousi voittajaksi kaikkien kolmen tuomarin tuloskorteilla pistein 115–110, 114–112 ja 114–111 napaten WBC:n välisarjan mestaruusvyön sykähdyttävällä tavalla.

Anthony Joshua vastaan Volodymyr Klytško, 29. huhtikuuta 2017, Wembley Stadium, Lontoo, Englanti

Tämä Wembley Stadiumin ottelu nosti Anthony Joshuan supertähdeksi, ja 29. huhtikuuta 2017 on päivämäärä, jonka fanit muistavat ikuisesti.

90 000 katsojan ennätysyleisön edessä Lontoossa ”AJ” kipusi kanveesista pysäyttämään ikääntyvänVolodymyr Klytškon voittokulun 11 kiihkeässä erässä ja pitkittämään omaa tahratonta ammattilaissaldoaan. Ottelussa oli kaikkea: kiivautta, kiehtovuutta, strategisia eriä, draamaa, tyrmäyksiä ja kosolti jännitystä. 

Se oli korkean tason kamppailua järjestettynä erilaisiin vaiheisiin. Muutama varovainen alkuerä, aaltoillen liekehtivät viides ja kuudes erä, palauttavat erät seitsemännestä kymmenenteen ja sitten Joshuan jännittynyt, mutta tuhoisa hyökkäys loppunäytöksessä. Klytškon kaulaa nitkauttanut Joshuan kohokoukku ja ukrainalaisen kyky selvitä iskusta olivat vain yksi luku tässä sankarillisessa taistossa. 

Tämä oli suuntaa määrittävä ottelu raskaassa sarjassa, joka oli kipeästi kaivannut uutta tähteä jo lähes kymmenen vuoden ajan – ja tähden se todella sai. Neljä armotonta iskua kanveesiin ja niitä seurannut tykitys Joshualta varmistivat, että ottelusta puhuttaisiin vielä vuosia.

 ”Prince” Naseem Hamed vastaan Kevin Kelley, 19. joulukuuta 1997, New York, Madison Square Garden

Tarkalleen ottaen tämä ottelu on muutamaa kuukautta liian vanha tähän 20 viime vuotta käsittelevään artikkeliin, mutta sen vain oli pakko päästä mukaan!

Joulukuussa 1997 brittilupaus ”Prince” Naseem Hamed oli Amerikan-debyyttivierailullaan ikimuistoisessa iskujenvaihdossa Kevin Kelleyn kanssa.

Vasta 23-vuotias ”prinssi” oli jo maailmanmestari vietyään WBO:n mestaruusvyön Steve Robinsonilta kaksi vuotta aiemmin Cardiffissa. Röyhkeä, ylimielinen ja epäortodoksinen suunsoittaja oli luvannut valloittaa Amerikan, ja sen hän tekikin säväyttävässä ja tilanteiltaan vaihtelevassa kohtaamisessa Kelleyn kanssa.

30-vuotiaan Kelleyn kotipaikka oli Flushing, Queens, New York. Hän ei todellakaan aikonut antaa Hamedin juhlia omalla tontillaan. Kaksinkertainen Golden Gloves -voittaja Kelley oli entinen WBC:n höyhensarjan mestari, ja hänet tunnustettiin yleisesti Hamedin uran kovimmaksi haasteeksi.

Ottelussa nähtiin useita luvunlaskuja. Ottelu oli villisti sinkoileva jännitysnäytelmä, jonka dramaattinen loppu vetää vertoja mille tahansa nyrkkeilyottelulle. Hamed tyrmäsi Kelleyn lopulta neljännessä erässä, kun katsojat olivat jo todistaneet kolme luvunlaskua joka erässä.

Kelley pääsi ylös sekunnin murto-osan sen jälkeen, kun kehätuomari Benjy Esteves oli päässyt luvunlaskussaan kymmeneen, ja oli lähellä kaatua tuomarin syliin ottelun päättyessä, kun tämän välittömän klassikko-ottelun neljäs erä oli ehtinyt vanhentua 2 minuuttia ja 27 sekuntia.

HBO:n pääkommentaattori Larry Merchant hehkutti Hamedin kukistettua Kelleyn, että ”näimme juuri höyhensarjan Hagler–Hearns-ottelun.”

Israel Vázquez vastaan Rafael Márquez III, 1. maaliskuuta 2008, Home Depot Center, Carson, Kalifornia, USA

Kahden vuonna 2007 käydyn eeppisen taiston jälkeen Israel Vázquez ja Rafael Márquez jatkoivat kamppailuaan vuonna 2008 uudella uskomattomalla 12-eräisellä ottelulla Home Depot Centerissä Kalifornian Carsonissa.

Verisessä taistelussa Márquez vaikutti tehneen jo tarpeeksi varmistaakseen voiton, mutta Vázquez sai uutta voimaa ottelun edetessä. 11. ja 12. erä olivat jännittävyydessään vailla vertaa, ja molemmat erät kääntyivät yhä aggressiivisemmaksi käyvän Vázquezin suuntaan.

Vázquez ei vain lakannut lyömästä, ja hän oli sekuntien päässä Márquezin pysäyttämisestä pudottaessaan hänet kanveesiin hurjalla iskusarjalla. Kehätuomari Pat Russell oli jo keskeyttämäisillään ottelun, mutta Márquez halusi vielä lisää, ja kun ottelijat asettuivat jälleen vastakkain, kello soi ja loppuunmyyty katsomo nousi osoittamaan suosiotaan seisaallaan miesten urheudelle.

Vázquez vei ottelun lopulta nimiinsä jaetulla tuomiolla, jonka Márquez voimakkaasti kyseenalaisti. Todellisia voittajia olivat kuitenkin fanit, jotka näkivät vuoden ottelun ja yhden parhaista otteluista viimeisten 20 vuoden aikana.

Kostya Tszyu vastaan Ricky Hatton, 4. kesäkuuta 2005, MEN Arena, Manchester, Englanti

4. kesäkuuta 2005 Ricky ”Hitman” Hatton sinkautti itsensä kohti maailmanlaajuista tähteyttä, kun hän vei WBA:n kevyen välisarjan mestaruusvyön voittamalla aina kunnioitusta herättävän Kostya Tszyun, joka oli silloin maailman toiseksi rankattu nyrkkeilijä kaikista painoluokista. Energiaa, sisua ja rohkeutta vaatineessa eeppisessä taistelussa manchesterilainen Hatton sai ennakko-odotusten vastaisesti Tszyun luovuttamaan kulmausjakkaralla 11 armottoman erän jälkeen 22 000:n huutavan, fanaattisen ja ekstaattisen brittifanin juhliessa sankarinsa voittoa.

Tszyulla, kuten Frazierilla Alia vastaan, ei ollut enää bensaa tankissaan, kun vielä olisi pitänyt otella yksi erä. Hänen valmentajansa Johnny Lewis antoi kulmauksesta merkin luovutuksesta hänen valmennettavansa ollessa uupuneena jakkarallaan. Tszyu ei pannut vastaan. Hän vain nousi halaamaan uutta mestaria kunnioitukseksi ”The Hitmanin” juuri antamaa näytöstä kohtaan. Hän halusi päättää kärsimyksen ja tuskan heti, vaikka jäljellä oli vain kolme minuuttia, ja nyrkkeilymaailma oli saanut Ricky Hattonista uuden supertähden.

Frederic Gosset vastaan Xia Yu Quing, 7. lokakuuta 2007 Sichuan Stadium Center, Chengdu

Tämän ottelun ovat todennäköisesti nähneet vain hardcore-nyrkkeilyfanit, eikä se ollut heikkohermoisille sopiva.

Gosset ja Yu Quing eivät olleet maailmanluokan ottelijoita – kaukana siitä. Gosset (11-46-2, 3 tyrmäystä) ja Quing (9-5-2, 1 tyrmäys) ottelivat toista kertaa vastakkain, kun ensimmäinen ottelu vuonna 2006 oli päättynyt tekniseen tasapeliin päällä tehtyjen iskujen vuoksi.

Sama kaava toistui toisessa ottelussa, kun ilkeä pusku teki pahannäköisen haavan Quingin vasemman silmän yläpuolelle. Quing ei ollut millänsäkään, vaan jatkoi iskujen vaihtoa loppukelloon asti, vaikka veren valuminen haittasi näkyvyyttä.

Nyrkkeilyfanaatikot eivät joutuneet pettymään, kun Gosset ja Quing vaihtoivat iskuja kiivaaseen tahtiin säälimättömässä taistossa. Haava ja veren määrä olivat eittämättä karmivia, ja jälkikäteen ajatellen ottelua ei koskaan olisi pitänyt päästää jatkumaan.

Jos haluat nähdä nyrkkeilyssä verta, tämän ottelun pitäisi varmasti kuulua suosikkeihisi.