Pinnacle

Harvinaisemman markkinaraon löytäminen vedonlyönnissä voi usein johtaa arvoon. Tämä voi olla mitä tahansa asiantuntijatietämyksestä käsipallon vedonlyönnissä laajaan kokemukseen vedonlyönnistä japanilaisessa baseballissa. Jos vain tiedät enemmän kuin vedonvälittäjä, rahaa on voitettavissa. Tällaisessa tilanteessa voi myös löytää kiinnostavia ja mahdollisesti tuottavia vetoja, sillä ne voivat olla hieman luotettavampia ja helposti ennustettavampia kuin osa suosituimmista kohteista.  Hanki parhaat jalkapallovedonlyönnin neuvot ja tilastot Paranna vedonlyöntiäsi lukemalla uusimmat asiantuntija-artikkelimme

Jalkapallokertoimet

Kulmapotkut ovat selittämättömästi yksi jännittävimmistä tapahtumista jalkapallossa. Vain noin kolme prosenttia niistä johtaa maaliin, mutta hyökkäävän joukkueen fanit karjuvat varmasti hyväksyntäänsä ja kannustusta, kun heidän joukkueensa saa sellaisen. Lue lisää, niin saat tietää, kuinka voit hyötyä kulmapotkuvedonlyönnistä.

Kulmapotkuvedonlyönti jalkapallossa: arvoa vähän tunnetusta vetokohteesta

Poissonin jakauma on matemaattinen käsite, jossa muunnetaan keskiarvoja todennäköisyyksiksi eri lopputuloksille jakaumassa. Jos esimerkiksi Manchester City tekee keskimäärin 1,7 maalia ottelussa ja käytät tätä keskiarvotietoa Poissonin kaavassa, saat tulokseksi, että Manchester City tekee 0 maalia 18,3 %:n todennäköisyydellä, 1 maalin 31 %:n todennäköisyydellä, 2 maalia 26,4 %:n todennäköisyydellä ja 3 maalia 15 %:n todennäköisyydellä. Poissonin jakauma – lopputulosten todennäköisyyksien laskeminen Ennen kuin Poissonin jakaumaa voidaan käyttää ottelun todennäköisimmän lopputuloksen laskemiseen, on laskettava,

Poissonin jakauma historiatietoihin yhdistettynä on yksinkertainen ja luotettava menetelmä jalkapallo-ottelun todennäköisimmän tuloksen laskemiseen, ja tätä voi käyttää vedonlyönnissä. Näiden selkeiden vaiheittaisten ohjeiden avulla voit laskea tarvittavat hyökkäys- ja puolustusvoiman luvut sekä luoda kätevästi Poissonin jakauman arvot. Ei aikaakaan, kun olet jo ennustamassa jalkapallotuloksia käyttäen Poissonin jakaumaa.

Poissonin jakauma: ennusta tulos jalkapallovedonlyönnissä

  Odotusarvo Summa, jonka pelaaja voi odottaa voittavansa tai häviävänsä, jos hän lyö saman vedon useita kertoja peräkkäin. Tämä lasketaan yksinkertaisesti&nbsp;kertomalla voiton todennäköisyys summalla, jonka vedolla voi voittaa, ja vähentämällä siitä häviämisen todennäköisyys kerrottuna summalla, jonka vedolla voi hävitä.  Sanasto►   Tässä on yksinkertainen käytännön esimerkki odotusarvosta (OA): Jos lyöt 10&nbsp;€ vetoa, että kolikonheitosta tulee kruuna, ja saat 11&nbsp;€ aina, kun osut oikeaan, odotusarvoksi

Vedon odotusarvo osoittaa, kuinka paljon voimme odottaa voittavamme (keskimäärin) vetoa kohden. Siksi se on vedonlyöjälle tärkein laskelma, kun hän vertailee vedonvälittäjien kertoimia. Kuinka voit laskea odotusarvon eSports-vedonlyönnissä voittojen ennustamiseksi? Lue lisää tästä artikkelista.

Odotusarvon laskeminen

Paras tapa nostaa voittomahdollisuuksia tenniksen vedonlyönnissä on sisäistää eri vedonlyöntitavat, sillä tällöin voit valita itsellesi sopivimman tavan lyödä vetoa. Perusvedonlyöntitapa tenniksessä on veikata ottelun voittajaa. Tässä tapauksessa lyöt vetoa, että pelaaja voittaa vastustajansa ja jatkaa seuraavalle kierrokselle. Otetaan esimerkiksi vuoden 2016 Hopman Cupin ottelu Murray vastaan De Schepper. Brittitähti voitti ottelun 2 erässä lopputuloksella 6:2 6:2. Pinnaclen lopulliset kertoimet ottelulle olivat 1,05 ja 13,03 tässä järjestyksessä, joten jos olisit asettanut 100&nbsp;€ vetoa

Australian avoin tennisturnaus on juuri alkamassa, joten nyt on hyvä aika tutustua joihinkin tenniksen tavanomaisimpiin vedonlyöntitapoihin ja miettiä, mikä niistä tuo parhaat voitot. Veikkaa vuoden ensimmäinen Grand Slam 2016 -voittaja.

Tenniksen tasoitusvedonlyönti

Jonathon opiskeli taloustiedettä Sydneyn yliopistossa, missä hän kirjoitti opinnäytetyön EPL-vedonlyöntimarkkinoiden tehokkuudesta osana tutkintoaan. Hän on sen jälkeen toiminut pääomastrategina ja vedonvälittäjänä. Jonathon on kiinnostunut erityisesti tenniksestä, kriketistä ja käytösvinoumista.

Jonathon Brycki

Vuonna 1985 eli samana vuonna kuin Michael Jordan voitti NBA:n vuoden tulokkaan palkinnon, <a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/0010028585900106" target="_blank">Journal of Cognitive Psychology</a> -julkaisun artikkeli pyrki kiistämään yleisen käsityksen, että koripalloilijoilla on kausia, jolloin heittosuoritukset ovat parempia kuin voisi odottaa tapahtuvan satunnaisesti.
Kirjoittajat (Gilovich, Vallone ja Tversky eli ”GVT”) tekivät johtopäätöksen, että koripalloilijoiden normaalia paremmat heittojaksot olisivat kognitiivinen harha. Tämä ilmiö tuli tunnetuksi <a href="https://www.pinnacle.com/en/betting-articles/Betting-Psychology/hot-hand-in-sports-betting/QZN2XE3MQEQTNPR7" target="_blank">kuumien käsien harhana</a> ja siinä on yhtymäkohtia yleisluontoisempaan <a href="https://www.pinnacle.com/fi/betting-psychology/what-is-the-gamblers-fallacy/al2" target="_blank">uhkapelurin harhaan</a>. Näennäinen vinouma on selitetty ihmisen taipumuksella etsiä kuvioita ja tehdä selkoa satunnaisuudesta. 
Usko hyviin jaksoihin tai ”kuumiin käsiin” urheilussa ei missään nimessä rajoitu vain <a href="/category/basketball" target="_blank">koripalloon</a>. Sellaiset termit kuin ”liekeissä”, ”kuuma pelaaja”, ”momentum” ja ”putki päällä” ovat pitäneet pintansa selostuksissa ja analyyseissä monissa urheilulajeissa. 
<div class="articleV2 unordered-list">
<ul>
<li>Lue tämä: <a style="color: #f50;" id="articleLink" href="/betting-resources/fi/betting-psychology/the-importance-of-patience-in-betting/wz52ln9nv97srdhc" target="_blank">Kuinka kärsivällisyys voi auttaa meitä tekemään järkeviä päätöksiä?</a></li>
</ul>
</div>
Näin siis huolimatta GVT:n päätelmistä ja niitä seuranneista lukuisista kuuman käden harhaa tutkineista julkaisuista. Tänäkin päivänä on vaikea löytää urheilulähetystä, jossa selostaja ei käyttäisi jotain tällaista hyviin jaksoihin tai satunnaisuudesta poikkeamiseen viittaavaa termiä. 
Miksi sitten urheilufanit ja selostajat ovat pitäneet kiinni tästä kuumien jaksojen ajatuksesta yli 30 vuotta? Uusi tutkimus osoittaa, että intuitio niiden olemassaolosta on todennäköisesti ollut oikea koko ajan. 
Julkaisussa <a href="https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2627354" target="_blank">Surprised by the Gambler's and Hot Hand Fallacies? A Truth in the Law of Small Numbers</a> Miller ja Sanjurjo osoittavat, että GVT:n tutkimuksessa olleilla koripalloilijoilla todella oli ”kuuma käsi” ja että kuuman käden harha itsessään on harhaa. Syy virheellisiin tuloksiin GVT:n vuoden 1985 tutkimuksessa on yksinkertaisessa mutta merkittävässä otosvirheessä. Tämän voi selittää parhaiten esimerkillä. 
Suoritetaan rehellinen kolikonheitto viisi kertaa. Havainnoit ja kirjaat aina kahta peräkkäistä kruunaa seuraavan kolikonheiton tuloksen. Mikä on kirjaamiesi kruunaheittojen osuuden odotusarvo viiden kolikonheiton jälkeen? 50&nbsp;%? Vähemmän tai enemmän kuin 50&nbsp;%?
Voisi helposti olettaa, kuten GVT teki, että koska kolikonheitto on rehellinen, todennäköisyyden pitäisi olla 50&nbsp;%. Se on kuitenkin pienempi. Kun suoritetaan rehellinen kolikonheitto viisi kertaa, mahdollisia erilaisia tulossarjoja on 32. Nämä on esitetty alla sarakkeessa 2. <img src="/sites/default/files/media-image/hot-hand-1.png" alt="hot-hand-1.png" title="Kuumien käsien harha" width="418" height="587" loading="lazy"> 
16 sarjassa 32 mahdollisesta on vähintään kaksi peräkkäistä kruunaa ennen viidettä heittoa, jolloin tulos siis kirjataan. 8 tapauksessa näistä kruunaheittojen osuus seuraavista heitoista kahden kruunan jälkeen on 0&nbsp;%, 3:ssa 50&nbsp;%, 1:ssä 67&nbsp;% ja 4:ssä 100&nbsp;%. Koska kukin näistä 16 sarjasta on yhtä todennäköinen, kruunan kirjaamisen todennäköisyys kahden peräkkäisen kruunan jälkeen on vain 38,5&nbsp;%. <img src="/sites/default/files/media-image/hot-hand-2.png" alt="hot-hand-2.png" title width="227" height="134" loading="lazy"> 
Tämä tulos vaikuttaa epäintuitiiviselta, mikä on johtanut virheisiin ”kuumien käsien harhan” tutkimuksissa niin GVT:n julkaisussa kuin sen jälkeen. Jotta tämän vinouman voi hahmottaa visuaalisesti, ajatellaan seuraavaa tilannetta, jossa haluamme tietää kruunan todennäköisyyden vain yhden kruunan jälkeen. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu tämä odotusarvo 500 rehelliseen kolikonheittoon asti käyttäen 5&nbsp;000 simulaatiokertaa. <img src="/sites/default/files/media-image/hot-hand-3.png" alt="hot-hand-3.png" title width="1329" height="678" loading="lazy"> 
<h3>Otosvirheen muuttaminen numeroiksi</h3>
Otosvirheen voi määrittää oranssin viivan ja todellisen ilman ehtoja olevan odotusarvon 50&nbsp;% välisenä pystysuuntaisena etäisyytenä. Jos kolikkoa heitetään vain 10 kertaa, kruunan kirjaamisen todennäköisyys kruunan jälkeen on 44,5&nbsp;%. Näin ollen virhe on 5,5 prosenttiyksikköä. 
Urheilukontekstissa et luultavasti kuule viitattavan kuumaan käteen vain yhden onnistuneen heiton tai tehdyn pisteen jälkeen. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu onnistumistodennäköisyyden virhe, kun peräkkäisten onnistumisten määrä on ”k” ja todellinen todennäköisyys on 50&nbsp;%. Tässäkin simulaatiokertojen määrä oli 5&nbsp;000. <img src="/sites/default/files/media-image/hot-hand-4.png" alt="hot-hand-4.png" title width="1330" height="679" loading="lazy"> 
Voimme huomata, että virhe kasvaa peräkkäisten onnistumisten kasvamisen myötä ja pienenee yrityskertojen määrän kasvaessa. Tutkimuksessaan GVT järjesti kontrolloidun heittokokeen, jossa 25 college-pelaajaa heitti kukin 100 heittoa, ja heittoprosentit kirjattiin onnistumisten tai ohiheittojen määrän ”k” jälkeen (k = 1,2,3). 
Heittoetäisyys määritettiin kullekin pelaajalle arvioidun 50&nbsp;%:n onnistumisprosentin mukaisesti. GVT vertasi suoraan onnistumisputken jälkeisiä heittoprosentteja vastaavan ohiheittoputken jälkeisiin heittoprosentteihin. Heidän hypoteesinsa oli, että onnistumisen todennäköisyys k onnistumisen jälkeen oli yhtä suuri kuin onnistumistodennäköisyys k ohiheiton jälkeen.
Tiedämme kuitenkin edellisestä, että näiden prosenttien ei odoteta olevan samoja. Jos oletetaan, että pelaajan todellinen onnistumistodennäköisyys kussakin 100 heitossa oli 50&nbsp;%, onnistumistodennäköisyys kolmen onnistumisen jälkeen on ~46&nbsp;%. Symmetrian perusteella onnistumistodennäköisyys kolmen ohiheiton jälkeen on ~54&nbsp;%. 
Virheen suuruus on sellainen, että kun se kompensoidaan, GVT:n johtopäätökset, että kuumia heittokäsiä ei ole, voidaan muuttaa käänteisiksi. Suurin osa pelaajista itse asiassa osoitti kuumaa heittokättä. Urheilukontekstissa minkään ”onnistumisen” todennäköisyys ei luultavasti pysy vakiona 50&nbsp;%:ssa. Esimerkiksi NBA:ssa keskimääräinen vapaaheittoprosentti on noin 75&nbsp;%.&nbsp; Jotta voimme ymmärtää, miten virhe vaihtelee onnistumisen todennäköisyyden mukaan, olen arvioinut seuraavassa kaaviossa virheen onnistumistodennäköisyydellä 75&nbsp;% 5&nbsp;000 simulaatiolla. <img src="/sites/default/files/media-image/hot-hand-5.png" alt="hot-hand-5.png" title width="1329" height="678" loading="lazy"> 
Vertaamalla kahta kaaviota voimme nähdä, että virhe pienenee onnistumistodennäköisyyden kasvaessa. Esimerkiksi 100 yrityksellä onnistumistodennäköisyydet 5 onnistumisen jälkeen, kun ilman ehtoja olevat todennäköisyydet ovat 50&nbsp;% ja 75&nbsp;%, ovat 38&nbsp;% ja 72&nbsp;%. Nämä vastaavat virheitä 12&nbsp;% (50&nbsp;% - 38&nbsp;%) ja 3&nbsp;% (75&nbsp;% - 72&nbsp;%). 
<h3>Kuumat kädet NBA:n All Stars -ottelun kolmen pisteen heittokisassa</h3>
Seuraavaksi tutkin, miten kuuman käden heittämistä esiintyi edellisten neljän (2015–2018) NBA:n All Stars -ottelun 3 pisteen heittokisoissa. Heittokisa sopii kuuman käden analyysiä varten, koska olosuhteet ja heittopaikat pysyvät identtisinä, ja puolustuksen aiheuttamaa painetta ei ole. Tässä muodossa pelaajat yrittävät kolmen pisteen heittoa 25 kertaa kierrosta kohden viidestä määrätystä kohdasta kaarella.
Neljän vuoden kisoissa kilpaili 46 pelaajaa. He heittivät 1&nbsp;150 kertaa ja onnistuivat heitoissaan 54-prosenttisesti. Seuraavassa taulukossa näkyvät kunkin pelaajan ehdolliset heittoprosentit yhden onnistumisen, yhden ohiheiton, kahden onnistumisen ja kahden ohiheiton jälkeen.
<h3>NBA:n kolmen pisteen kilpailun tilastot</h3>
<img src="/sites/default/files/media-image/hot-hand-6.png" alt="hot-hand-6.png" title width="881" height="904" loading="lazy"> 

Heittoprosentit ovat keskimääräistä korkeammat yhden tai kahden onnistumisen jälkeen ja keskimääräistä pienemmät yhden tai kahden ohiheiton jälkeen.
Sarakkeessa 11 on laskettu ero heittoprosentissa joko onnistumisen tai ohiheiton jälkeen (heittoprosentti yhden onnistumisen jälkeen miinus heittoprosentti yhden ohiheiton jälkeen). GVT käytti tätä eroaan kuumien heittokäsien testinään. Käyttämällä raakoja lukuja GVT:n tapaan voimme huomata, että neljässä kilpailussa 24 pelaajalla tämä lukema oli positiivinen ja 21 pelaajalla negatiivinen. Keskimäärin pelaaja oli 10 prosenttiyksikköä parempi onnistumisen jälkeen. Nyt kuitenkin tiedämme otosvirheestä, joten meidän on otettava se huomioon. 
Jos teemme perusoletuksen, että kunkin pelaajan onnistumisen odotusarvo on 54&nbsp;% (keskiarvo), heiton osumisen todennäköisyys onnistumisen jälkeen on ~52&nbsp;%. Symmetrian perusteella heiton osumisen todennäköisyys ohiheiton jälkeen on ~56&nbsp;%. Näin ollen voimme lisätä 4&nbsp;% sarakkeeseen 11 otosvirheen kompensoimiseksi. 
<div class="articleV2 unordered-list">
<ul>
<li>Lue tämä: <a style="color: #f50;" id="articleLink" href="/betting-resources/fi/betting-psychology/probability-and-intuition/fh224azs4ps3e2n5" target="_blank">Vaarat todennäköisyyden painottamisessa intuition perusteella</a></li>
</ul>
</div>
Kompensaation jälkeen voimme nyt tulkita tilastoa niin, että positiivinen prosenttiarvo tarkoittaa, että pelaaja suoriutui paremmin yhden osumisen jälkeen kuin yhden ohiheiton jälkeen. Kompensaation jälkeen 32 pelaajan lukema oli positiivinen 14 pelaajan lukema negatiivinen. Keskimäärin pelaajan heittoprosentti oli 14&nbsp;prosenttiyksikköä parempi onnistumisen jälkeen. Tämä viittaa vahvasti kuumaan heittokäteen.&nbsp; 
Jos teemme vastaavat kompensaatiot sarakkeelle 12 (heittoprosentti kahden onnistumisen jälkeen miinus heittoprosentti kahden ohiheiton jälkeen), 30 pelaajaa osoittaa kuuman käden heittämistä (lukema on positiivinen) verrattuna 19:ään, jos virhettä ei kompensoida. Keskimääräinen heittoprosentin kasvu kahden onnistumisen jälkeen on 29&nbsp;%, mikä on taas vahvana osoituksena kuumista heittokäsistä viime vuosien NBA:n 3 pisteen heittokisoissa. 
<h3>Intuitio vastaan analyysi </h3>
Vaikka kuumien käsien harha on pitänyt pintansa yli 30 vuotta, niin on myös urheilufanien ja selostajien luotto siihen, että kuumien käsien harha itsessään on harha ja että kuumia suoritusjaksoja on olemassa. Termit kuten ”putki päällä” ja ”liekeissä” eivät missään vaiheessa ole poistuneet urheilusanastosta. Tästä voisi päätellä, että intuitio ja vaisto voivat olla aivan yhtä tärkeitä kuin tilastollinen analyysi, kun pyritään selittämään urheilusuorituksia, sillä molemmat voivat sisältää vinoumia. 
<div class="articleV2 unordered-list">
<ul>
<li>Lue tämä: <a style="color: #f50;" id="articleLink" href="/betting-resources/fi/betting-strategy/intuition-in-sports-betting/dlj2bxg2nyvpytcs" target="_blank">Onko intuitiolla sijaa urheiluvedonlyönnissä?</a></li>
</ul>
</div>
Vaikka urheilussa esiintyvä momentum on vasta äskettäin saanut akateemisen vahvistuksen, vedonvälittäjät ovat kauan olleet tietoisia sen olemassaolosta. Urheilulajin, joukkueen ja pelaajien mukaan vaihdellen pelinaikaisten kertoimien hinnoittelumallit on yleensä muodostettu niin, että niissä on otettu huomioon momentumin vaikutus. 
Aiemmassa artikkelissani esitin <a href="/betting-resources/fi/tennis/tennis-set-betting/m4wjwelxk8t87ayq" target="_blank">momentumin vaikutuksen erien välillä tenniksen ammattilaisotteluissa</a>. Jos vedonlyöjä pystyy määrittämään vedonvälittäjää tarkemmin, mikä joukkue tai kuka pelaaja on todennäköisesti yli- tai alisuorittanut kertoimista johdettavaan todennäköisyyteen nähden, hän voi saada tuottoa riippumatta siitä, pohjautuvatko hänen veikkauksensa tilastoanalyysiin vai intuitioon.

Urheilussa on yleinen usko momentumiin tai ”kuumiin käsiin” huolimatta tutkimuksista, jotka osoittavat uskomuksen vääräksi. Pitäisikö vedonlyöjien hylätä kuntopuntarin käsite? Tässä artikkelissa väitän, että niin tekeminen olisi virhe.