Pinnacle

Harvinaisemman markkinaraon löytäminen vedonlyönnissä voi usein johtaa arvoon. Tämä voi olla mitä tahansa asiantuntijatietämyksestä käsipallon vedonlyönnissä laajaan kokemukseen vedonlyönnistä japanilaisessa baseballissa. Jos vain tiedät enemmän kuin vedonvälittäjä, rahaa on voitettavissa. Tällaisessa tilanteessa voi myös löytää kiinnostavia ja mahdollisesti tuottavia vetoja, sillä ne voivat olla hieman luotettavampia ja helposti ennustettavampia kuin osa suosituimmista kohteista.  Hanki parhaat jalkapallovedonlyönnin neuvot ja tilastot Paranna vedonlyöntiäsi lukemalla uusimmat asiantuntija-artikkelimme

Jalkapallokertoimet

Kulmapotkut ovat selittämättömästi yksi jännittävimmistä tapahtumista jalkapallossa. Vain noin kolme prosenttia niistä johtaa maaliin, mutta hyökkäävän joukkueen fanit karjuvat varmasti hyväksyntäänsä ja kannustusta, kun heidän joukkueensa saa sellaisen. Lue lisää, niin saat tietää, kuinka voit hyötyä kulmapotkuvedonlyönnistä.

Kulmapotkuvedonlyönti jalkapallossa: arvoa vähän tunnetusta vetokohteesta

Poissonin jakauma on matemaattinen käsite, jossa muunnetaan keskiarvoja todennäköisyyksiksi eri lopputuloksille jakaumassa. Jos esimerkiksi Manchester City tekee keskimäärin 1,7 maalia ottelussa ja käytät tätä keskiarvotietoa Poissonin kaavassa, saat tulokseksi, että Manchester City tekee 0 maalia 18,3 %:n todennäköisyydellä, 1 maalin 31 %:n todennäköisyydellä, 2 maalia 26,4 %:n todennäköisyydellä ja 3 maalia 15 %:n todennäköisyydellä. Poissonin jakauma – lopputulosten todennäköisyyksien laskeminen Ennen kuin Poissonin jakaumaa voidaan käyttää ottelun todennäköisimmän lopputuloksen laskemiseen, on laskettava,

Poissonin jakauma historiatietoihin yhdistettynä on yksinkertainen ja luotettava menetelmä jalkapallo-ottelun todennäköisimmän tuloksen laskemiseen, ja tätä voi käyttää vedonlyönnissä. Näiden selkeiden vaiheittaisten ohjeiden avulla voit laskea tarvittavat hyökkäys- ja puolustusvoiman luvut sekä luoda kätevästi Poissonin jakauman arvot. Ei aikaakaan, kun olet jo ennustamassa jalkapallotuloksia käyttäen Poissonin jakaumaa.

Poissonin jakauma: ennusta tulos jalkapallovedonlyönnissä

  Odotusarvo Summa, jonka pelaaja voi odottaa voittavansa tai häviävänsä, jos hän lyö saman vedon useita kertoja peräkkäin. Tämä lasketaan yksinkertaisesti&nbsp;kertomalla voiton todennäköisyys summalla, jonka vedolla voi voittaa, ja vähentämällä siitä häviämisen todennäköisyys kerrottuna summalla, jonka vedolla voi hävitä.  Sanasto►   Tässä on yksinkertainen käytännön esimerkki odotusarvosta (OA): Jos lyöt 10&nbsp;€ vetoa, että kolikonheitosta tulee kruuna, ja saat 11&nbsp;€ aina, kun osut oikeaan, odotusarvoksi

Vedon odotusarvo osoittaa, kuinka paljon voimme odottaa voittavamme (keskimäärin) vetoa kohden. Siksi se on vedonlyöjälle tärkein laskelma, kun hän vertailee vedonvälittäjien kertoimia. Kuinka voit laskea odotusarvon eSports-vedonlyönnissä voittojen ennustamiseksi? Lue lisää tästä artikkelista.

Odotusarvon laskeminen

Paras tapa nostaa voittomahdollisuuksia tenniksen vedonlyönnissä on sisäistää eri vedonlyöntitavat, sillä tällöin voit valita itsellesi sopivimman tavan lyödä vetoa. Perusvedonlyöntitapa tenniksessä on veikata ottelun voittajaa. Tässä tapauksessa lyöt vetoa, että pelaaja voittaa vastustajansa ja jatkaa seuraavalle kierrokselle. Otetaan esimerkiksi vuoden 2016 Hopman Cupin ottelu Murray vastaan De Schepper. Brittitähti voitti ottelun 2 erässä lopputuloksella 6:2 6:2. Pinnaclen lopulliset kertoimet ottelulle olivat 1,05 ja 13,03 tässä järjestyksessä, joten jos olisit asettanut 100&nbsp;€ vetoa

Australian avoin tennisturnaus on juuri alkamassa, joten nyt on hyvä aika tutustua joihinkin tenniksen tavanomaisimpiin vedonlyöntitapoihin ja miettiä, mikä niistä tuo parhaat voitot. Veikkaa vuoden ensimmäinen Grand Slam 2016 -voittaja.

Tenniksen tasoitusvedonlyönti

Pinnaclen palveluksessa on toimittajien ja kirjoittajien tiimi sekä ulkopuolisia vierailevia kirjoittajia yliopistolehtoreista ja tunnetuista kirjailijoista entisiin treidaajiin ja arvostettuihin urheiluasiantuntijoihin. Pinnaclen tiimi ja ulkopuoliset kirjoittajat vastaavat yhdessä Vedonlyöntiresurssit-sivujen sisällöstä.&nbsp;

Menestyvässä vedonlyönnissä on pohjimmiltaan kyse paikkansapitävien tietojen hankkimisesta, esimerkiksi alkuperäisistä tietosyötteistä tai sattumalta kuulluista keskusteluista. Tavalla ei ole väliä, kunhan tiedot pitävät paikkansa ja ehdit reagoida niihin ajoissa.
<h3>Totuuden etsintä</h3>
Suurimmalle osalle vedonlyöjistä, jolla ei ole kuituoptiikkaa, kehittyneitä malleja tai kontakteja, tällaiset tärkeät tiedot ovat tavoittamattomissa. Heidän tietonsa ovat toisen käden tietoja, jotka ovat peräisin netistä ja <a href="https://twitter.com/PinnacleSports">sosiaalisesta mediasta</a>, mikä voi olla ongelma. Kaiken lisäksi tieto on kallista, tietäjät eivät puhu ja puhujat eivät useinkaan tiedä, mistä puhuvat. Ihmisluonto ei voi kuitenkaan vastustaa tarinoita.
Winston Churchillin kerrotaan keksineen aforismin, jonka mukaan väärä tieto leviää nopeammin kuin fakta. "Valhe on jo ehtinyt toiselle puolelle maailmaa, kun totuus on vasta vetänyt housut jalkaansa".
Post-truth eli totuudenjälkeinen on vuoden sana
<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tiedot eivät ole kuitenkaan aina yksinkertaisesti joko oikeita tai vääriä, totta tai tarua, vaan paljon tiedon nimellä kulkevaa informaatiota on peräisin kyseenalaisista lähteistä. Jos tämä kuulostaa liioittelulta, kuuntelepa, kun Anthony Adornato kertoo Yhdysvaltain mediaa koskevasta tutkimuksestaan. Adornato on journalismin apulaisprofessori Ithaca Collegen Roy H. Park School of Communications -laitoksella. [Forces at the Gate – 9.5.20161].
"Kolmasosa vastaajista kertoi, että heidän radioasemansa ovat välittäneet uutisina sosiaalisesta mediasta peräisin olevia tietoja, jotka paljastuivat myöhemmin valheellisiksi tai virheellisiksi. Yksi tutkimuksen huomiota herättävimmistä havainnoista oli se, että lähes 40 prosenttia uutistoimituksista, joilla on sosiaalista mediaa koskevat käytännöt, totesi, että käytännöt eivät sisällä sosiaalisen median sisällön tarkistamismenettelyjä ennen kuin sisältöä voidaan käyttää uutislähetyksessä."
Toisessa vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa Media Insight Project2 väitti, että 88&nbsp;% milleniaaleista eli 2000-luvun alussa syntyneistä hankkii uutisensa säännöllisesti Facebookista.
<h3>Totuus on runoutta&nbsp;</h3>
Emme halua viljellä lainauksia ylettömästi, mutta eräs sanonta kuvaa hyvin ihmisluontoa ja selittää, miksi valheet tai väärät tiedot ovat usein kiinnostavampia kuin todellisuus. Tarinan mukaan The Big Shortin ja Flash Boysin kirjoittaja Michael Lewis kuuli seuraavan tokaisun eräässä Washington D.C:n baarissa: "The truth is poetry, but people f#cking hate poetry" (eli totuus on runoutta, mutta ihmiset v#tun vihaavat runoutta).
Lewis käytti tätä latautunutta ja suoraviivaista arviota viehtymyksestämme valheisiin kommentoidessaan vuoden 2008 talousromahdusta. Hän yritti ymmärtää, miksi niin harvat olivat valmiita kyseenalaistamaan vallitsevan ajattelun subprime-asuntolainamarkkinoiden ollessa romahtamaisillaan.
Ne harvat, jotka ymmärsivät, mitä oli tapahtumassa aivan pankkien, lainsäätäjien ja luottoluokituslaitosten nenän alla, rikastuivat kerta heitolla. Jos joku pyrkii samaan vedonlyönnillä – ehkä hieman pienemmässä mittakaavassa – hänen kannattaa miettiä tämän tarkoitusta.
<h3>Trumpin aliarviointi</h3>
Kelataanpa eteenpäin vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Yksi suurimmista keskustelunaiheista oli se, miten vaalitulos tuli täytenä yllätyksenä. Se oli kaikkea muuta kuin mitä vedonlyöjät, mielipidekyselyt ja rahamarkkinat odottivat.&nbsp;
Vaikka suosikki häviääkin joskus, vastaavat tappiot Britannian vuoden 2015 parlamenttivaaleissa ja Brexit-kansanäänestyksessä antavat ymmärtää, että keskeisten indikaattorien tiedonsaannissa on oikeasti jotain mätää. Äänestäjien todellinen mielipide ei näkynyt tiedoissa. <img src="/sites/default/files/media-image/implied-probability-inarticle_720.jpg" alt="implied-probability-inarticle_720.jpg" width="720" height="360" loading="lazy"> 
Paljon on kiinni yleisen mielipiteen arvioinnin erityisestä dynamiikasta mielivaltaisena hetkenä (eli vaaleissa). Jälkipuinnissa on keskitytty pitkälti siihen, missä määrin väärät uutiset saattoivat harhaanjohtaa äänestäjiä – ja samalla vedonlyöjiä.
Ironista kyllä, Trumpin odottamaton menestys saattoi johtua lopulta hänen äänestäjille tarjoamastaan varmuuden tunteesta – talouden, maahanmuuton ja puolustuksen osalta – erittäin epävarmassa maailmassa.
<h3>Valeuutiset ovat vanhoja uutisia</h3>
Aiheesta kirjoitetaan varmasti monia kirjoja ja tehdään dokumentteja, joissa kuullaan paljon totuudenjälkeisyydestä. "Post-truth" valittiin Oxford English Dictionaryn vuoden 2016 sanaksi.
Tila, jossa "objektiivisilla faktoilla on pienempi vaikutus yleiseen mielipiteeseen kuin tunteisiin vetoamisella ja henkilökohtaisilla uskomuksilla."
Valeuutiset eivät kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö. Historia on täynnä hyviä esimerkkejä valeuutisista. Ennen kirjapainon keksimistä suurin osa tallennetuista tiedoista oli vain harvojen ja valittujen, esimerkiksi luostarien, hallussa. Tämä loi luonnollisesti puolueellisen kuvan. Gutenbergin keksinnön jälkeenkin huhut levisivät edelleen helposti. Esimerkiksi Lontoon suuren palon aikaan vuonna 1666 huhut katolisten juonesta levisivät nopeammin kuin liekit3. Vastaavasti Marie Antoinetten väärä lainaus4 – "Syökööt kakkua!" – johti vallankumoukseen.
<h3>Vahvistusvinouma</h3>
Yksi syy valeuutisten suosioon on siinä, että ne ruokkivat haluamme asua kaikukammiossa. Etsimme uutisia, jotka vahvistavat oman maailmankatsomuksemme oikeellisuuden, ja nykytekniikka helpottaa tätä merkittävästi. Internetin käyttöämme ja jokaista klikkaustamme seurataan, ja meille syötetään jatkuvasti informaatiota, joka vastaa käyttäytymistämme ja mieltymyksiämme.
Tällainen <a href="https://www.pinnacle.com/fi/betting-psychology/how-confirmation-bias-affects-your-betting">vahvistusvinouma</a> voi olla noidankehä, joka saa meidät elämään informaatiosiiloissa. Tämä pätee erityisesti ydinuskomuksiin, kuten politiikkaan, mutta usein myös urheilumielipiteitä puolustetaan ja niistä pidetään kiinni yhtä kiivaasti.
Vedonlyöjän urasta haaveilevien on tärkeää ottaa huomioon tässä totuudenjälkeisessä ajassa, miten he voivat käytännössä parantaa mahdollisuuksiaan saada paikkansapitäviä tietoja. Heidän on ainakin toimittava omana tarkistajanaan ja muistettava ehkä vanhan uutistoimittajien viisauskin: "Jos äitisi sanoo rakastavansa sinua, asia on tarkistettava."
<ul>
<li>Ajattele kriittisesti. Totuus on usein jossain äärimielipiteiden välillä, joten yritä välttää lukemasta vain sellaisia uutisia, jotka vastaavat aikaisempia kantojasi.</li>
<li>Kiinnitä huomiota artikkelin lähteeseen ja tietoihin. Onko kyseessä uutissyndikaatti vai alkuperäinen?</li>
<li>Käytä mahdollisuuksien mukaan faktatietoja. Jos niitä ei ole saatavilla, käytä <a href="https://www.pinnacle.com/fi/betting-strategy/limitations-of-statistics-in-betting">bayesilaista lähestymistapaa</a>.</li>
<li>Varo <a href="https://www.pinnacle.com/fi/soccer/part-four-pinnacle-vs-mark-lawrenson">tyhjänpuhujia</a>: menestys urheilussa tai politiikassa ei tarkoita menestystä lopputulosten tai vaalitulosten ennustamisessa.</li>
<li>Jo se että ymmärrät, että inhimillinen harha voi ohjailla markkinoita, voi antaa sinulle etulyöntiaseman.</li>
<li>Joskus totuutta ei voi tietää, ja se on OK.</li>
</ul>
Lähteet:
1. <a href="http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1931243116647768">Forces at the Gate: Social Media’s Influence on Editorial and Production Decisions in Local Television Newsrooms</a>
2. <a href="http://www.mediainsight.org/PDFs/Millennials/Millennials%20Report%20FINAL.pdf">How Millennials Get News: Inside the Habits of America’s First Digital Generation</a>&nbsp;
3. <a href="http://www.history.com/news/ask-history/did-marie-antoinette-really-say-let-them-eat-cake">Did Marie-Antoinette really say "Let them eat cake"?</a>
4. <a href="http://www.smithsonianmag.com/history/great-fire-london-was-blamed-religious-terrorism-180960332/">The Great Fire of London was Blamed on Religious Terrorism</a>

Mielipiteet eivät maksa mitään, mutta tieto on kallista. Tämä on karu totuus vedonlyöjille, jotka yrittävät saada etua reagoimalla uutisiin ennen kuin kertoimet muuttuvat niiden mukaan. Ilmaisten mielipiteiden määrä vain paisuu digitaalisesti entistä verkottuneemmassa maailmassamme. Olemmekin "totuudenjälkeisen" aikakauden kynnyksellä. Kuinka siis pystyt erottamaan signaalin kaiken melun keskellä, ja mitä voimme oppia tästä Yhdysvaltain taannoisten presidentinvaalien perusteella?