Menestyvässä vedonlyönnissä on pohjimmiltaan kyse paikkansapitävien tietojen hankkimisesta, esimerkiksi alkuperäisistä tietosyötteistä tai sattumalta kuulluista keskusteluista. Tavalla ei ole väliä, kunhan tiedot pitävät paikkansa ja ehdit reagoida niihin ajoissa.
Totuuden etsintä
Suurimmalle osalle vedonlyöjistä, jolla ei ole kuituoptiikkaa, kehittyneitä malleja tai kontakteja, tällaiset tärkeät tiedot ovat tavoittamattomissa. Heidän tietonsa ovat toisen käden tietoja, jotka ovat peräisin netistä ja sosiaalisesta mediasta, mikä voi olla ongelma. Kaiken lisäksi tieto on kallista, tietäjät eivät puhu ja puhujat eivät useinkaan tiedä, mistä puhuvat. Ihmisluonto ei voi kuitenkaan vastustaa tarinoita.
Winston Churchillin kerrotaan keksineen aforismin, jonka mukaan väärä tieto leviää nopeammin kuin fakta. "Valhe on jo ehtinyt toiselle puolelle maailmaa, kun totuus on vasta vetänyt housut jalkaansa".
Post-truth eli totuudenjälkeinen on vuoden sanaTiedot eivät ole kuitenkaan aina yksinkertaisesti joko oikeita tai vääriä, totta tai tarua, vaan paljon tiedon nimellä kulkevaa informaatiota on peräisin kyseenalaisista lähteistä. Jos tämä kuulostaa liioittelulta, kuuntelepa, kun Anthony Adornato kertoo Yhdysvaltain mediaa koskevasta tutkimuksestaan. Adornato on journalismin apulaisprofessori Ithaca Collegen Roy H. Park School of Communications -laitoksella. [Forces at the Gate – 9.5.20161].
"Kolmasosa vastaajista kertoi, että heidän radioasemansa ovat välittäneet uutisina sosiaalisesta mediasta peräisin olevia tietoja, jotka paljastuivat myöhemmin valheellisiksi tai virheellisiksi. Yksi tutkimuksen huomiota herättävimmistä havainnoista oli se, että lähes 40 prosenttia uutistoimituksista, joilla on sosiaalista mediaa koskevat käytännöt, totesi, että käytännöt eivät sisällä sosiaalisen median sisällön tarkistamismenettelyjä ennen kuin sisältöä voidaan käyttää uutislähetyksessä."
Toisessa vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa Media Insight Project2 väitti, että 88 % milleniaaleista eli 2000-luvun alussa syntyneistä hankkii uutisensa säännöllisesti Facebookista.
Totuus on runoutta
Emme halua viljellä lainauksia ylettömästi, mutta eräs sanonta kuvaa hyvin ihmisluontoa ja selittää, miksi valheet tai väärät tiedot ovat usein kiinnostavampia kuin todellisuus. Tarinan mukaan The Big Shortin ja Flash Boysin kirjoittaja Michael Lewis kuuli seuraavan tokaisun eräässä Washington D.C:n baarissa: "The truth is poetry, but people f#cking hate poetry" (eli totuus on runoutta, mutta ihmiset v#tun vihaavat runoutta).
Lewis käytti tätä latautunutta ja suoraviivaista arviota viehtymyksestämme valheisiin kommentoidessaan vuoden 2008 talousromahdusta. Hän yritti ymmärtää, miksi niin harvat olivat valmiita kyseenalaistamaan vallitsevan ajattelun subprime-asuntolainamarkkinoiden ollessa romahtamaisillaan.
Ne harvat, jotka ymmärsivät, mitä oli tapahtumassa aivan pankkien, lainsäätäjien ja luottoluokituslaitosten nenän alla, rikastuivat kerta heitolla. Jos joku pyrkii samaan vedonlyönnillä – ehkä hieman pienemmässä mittakaavassa – hänen kannattaa miettiä tämän tarkoitusta.
Trumpin aliarviointi
Kelataanpa eteenpäin vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Yksi suurimmista keskustelunaiheista oli se, miten vaalitulos tuli täytenä yllätyksenä. Se oli kaikkea muuta kuin mitä vedonlyöjät, mielipidekyselyt ja rahamarkkinat odottivat.
Vaikka suosikki häviääkin joskus, vastaavat tappiot Britannian vuoden 2015 parlamenttivaaleissa ja Brexit-kansanäänestyksessä antavat ymmärtää, että keskeisten indikaattorien tiedonsaannissa on oikeasti jotain mätää. Äänestäjien todellinen mielipide ei näkynyt tiedoissa.
Paljon on kiinni yleisen mielipiteen arvioinnin erityisestä dynamiikasta mielivaltaisena hetkenä (eli vaaleissa). Jälkipuinnissa on keskitytty pitkälti siihen, missä määrin väärät uutiset saattoivat harhaanjohtaa äänestäjiä – ja samalla vedonlyöjiä.
Ironista kyllä, Trumpin odottamaton menestys saattoi johtua lopulta hänen äänestäjille tarjoamastaan varmuuden tunteesta – talouden, maahanmuuton ja puolustuksen osalta – erittäin epävarmassa maailmassa.
Valeuutiset ovat vanhoja uutisia
Aiheesta kirjoitetaan varmasti monia kirjoja ja tehdään dokumentteja, joissa kuullaan paljon totuudenjälkeisyydestä. "Post-truth" valittiin Oxford English Dictionaryn vuoden 2016 sanaksi.
Tila, jossa "objektiivisilla faktoilla on pienempi vaikutus yleiseen mielipiteeseen kuin tunteisiin vetoamisella ja henkilökohtaisilla uskomuksilla."
Valeuutiset eivät kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö. Historia on täynnä hyviä esimerkkejä valeuutisista. Ennen kirjapainon keksimistä suurin osa tallennetuista tiedoista oli vain harvojen ja valittujen, esimerkiksi luostarien, hallussa. Tämä loi luonnollisesti puolueellisen kuvan. Gutenbergin keksinnön jälkeenkin huhut levisivät edelleen helposti. Esimerkiksi Lontoon suuren palon aikaan vuonna 1666 huhut katolisten juonesta levisivät nopeammin kuin liekit3. Vastaavasti Marie Antoinetten väärä lainaus4 – "Syökööt kakkua!" – johti vallankumoukseen.
Vahvistusvinouma
Yksi syy valeuutisten suosioon on siinä, että ne ruokkivat haluamme asua kaikukammiossa. Etsimme uutisia, jotka vahvistavat oman maailmankatsomuksemme oikeellisuuden, ja nykytekniikka helpottaa tätä merkittävästi. Internetin käyttöämme ja jokaista klikkaustamme seurataan, ja meille syötetään jatkuvasti informaatiota, joka vastaa käyttäytymistämme ja mieltymyksiämme.
Tällainen vahvistusvinouma voi olla noidankehä, joka saa meidät elämään informaatiosiiloissa. Tämä pätee erityisesti ydinuskomuksiin, kuten politiikkaan, mutta usein myös urheilumielipiteitä puolustetaan ja niistä pidetään kiinni yhtä kiivaasti.
Vedonlyöjän urasta haaveilevien on tärkeää ottaa huomioon tässä totuudenjälkeisessä ajassa, miten he voivat käytännössä parantaa mahdollisuuksiaan saada paikkansapitäviä tietoja. Heidän on ainakin toimittava omana tarkistajanaan ja muistettava ehkä vanhan uutistoimittajien viisauskin: "Jos äitisi sanoo rakastavansa sinua, asia on tarkistettava."
- Ajattele kriittisesti. Totuus on usein jossain äärimielipiteiden välillä, joten yritä välttää lukemasta vain sellaisia uutisia, jotka vastaavat aikaisempia kantojasi.
- Kiinnitä huomiota artikkelin lähteeseen ja tietoihin. Onko kyseessä uutissyndikaatti vai alkuperäinen?
- Käytä mahdollisuuksien mukaan faktatietoja. Jos niitä ei ole saatavilla, käytä bayesilaista lähestymistapaa.
- Varo tyhjänpuhujia: menestys urheilussa tai politiikassa ei tarkoita menestystä lopputulosten tai vaalitulosten ennustamisessa.
- Jo se että ymmärrät, että inhimillinen harha voi ohjailla markkinoita, voi antaa sinulle etulyöntiaseman.
- Joskus totuutta ei voi tietää, ja se on OK.
Lähteet:
2. How Millennials Get News: Inside the Habits of America’s First Digital Generation
3. Did Marie-Antoinette really say "Let them eat cake"?
4. The Great Fire of London was Blamed on Religious Terrorism