Mikä on somaattisten markkereiden hypoteesi? Vaikuttavatko tunteet päätöksiin? Auttaako nälkä käsittelemään epävarmuutta? Jonathan Brycki tutkii ihmisten psykologian ja fysiologian risteystä päätöksenteossa.
Vedonlyönti on pohjimmiltaan arvopohjaisten päätösten tekemistä epävarmoista lopputuloksista. Riskien ymmärtäminen ja laskeminen ovat avainasemassa, kun määritetään onko tulosten mahdollinen jakauma vedon arvoista.
Miksi jotkut ihmiset ovat toisia parempia tekemään epävarmoja päätöksiä? Vedonlyönnissä päätökset ovat usein ylivoimaisen monimutkaisia. Tämän vuoksi etua saavat sellaiset vedonlyöjät, jotka osaavat ajatella todennäköisyyksiä matemaattisemmin, joilla on hyvä muisti ja joissakin tilanteissa alan osaamista. Nämä tekijät ovat älyllisiä taitoja, jotka ovat opittuja tai joita voi oppia. Entäpä muunlaiset tekijät?
Hallinnan illuusio
Hallinnan illuusio viittaa siihen ajatukseen, että me ihmiset pystymme hallitsemaan lähes kaikkea. Tämä virheellinen ajatus johtaa siihen, että jätämme usein huomiotta sekä sisäisen satunnaisuuden että tekijät, joiden uskomme olevan suoran vaikutuksen ulkopuolella.
Näihin tekijöihin, jotka usein pysyvät tietoisuuden alapuolella mutta voivat silti vaikuttaa monimutkaisiin päätöksentekokykyihimme, keskittyvät tutkimukset ovat paljastaneet kiinnostavia tietoja.
Tämä artikkeli on hieman erilainen kuin aiemmin kirjoittamani, ja se tutkii ihmisten psykologian ja fysiologian risteyskohtia sekä päätöksentekoa. Vaikka en mainitsekaan kertoimia tai urheilua, uskon, että osa tämän alan tutkimuksesta on kiinnostavaa ja varmasti sovellettavissa jossain määrin urheiluvedonlyöntiin.
Somaattisten markkereiden hypoteesi
Aivojen otsalohkon etulohko käsittelee muun muassa monimutkaista päätöksentekoa. Yhdessä tutkimuksessa ihmisillä, joiden etuotsalohko on vahingoittunut, osoitettiin olevan merkittäviä häiriöitä päätöksenteossa, viitaten heidän heikkoon suoritukseensa Iowan uhkapelitestissä. Tämä päätöksenteko-ongelma havaittiin, vaikka älylliset toimet olivat muuten täysin normaaleita.
Iowan uhkapelitesti on yksinkertainen peli, jossa osallistujia arvioidaan heidän päätöksenteostaan epävarmassa tilanteessa. Jos haluat, voit kokeilla sitä itse verkossa. Ohita seuraava kappale, jos haluat kokeilla sitä myöhemmin.
Iowan uhkapelitestissä osallistujien edessä on neljä pakkaa kuvapuoli alaspäin, ja tehtävänä on paljastaa kerrallaan yhden pakan päällimmäinen kortti. Kukin kortti joko antaa palkitsee pelaajan tai rankaisee pelaajaa vähentämällä rahaa alussa olevasta 2 000 dollarin pelikassasta.
Tavoite on kerätä mahdollisimman paljon rahaa tai menettää mahdollisimman vähän. Pelaajat eivät tiedä, mutta kahdessa pakassa rangaistukset ylittävät palkinnot, vaikka palkinnot ovatkin niissä pakoissa korkeampia. Vastaavasti kahdessa muussa pakassa palkkiot ylittävät rangaistukset (vaikka palkinnot ovatkin pienempiä).
Edellä mainitsemassani tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että etuotsalohkostaan vahingoittuneet ihmiset eivät ajatelleet tulevia seurauksia, positiivisia tai negatiivisia, vaan olivat käytännössä tietämättömiä tulevaisuudesta. Sen sijaan heitä ohjasi pääosin välittömät mahdollisuudet eivätkä he tuntuneet oppivan virheistään, kun tekivät epävarmoja päätöksiä. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että varmoissakin tilanteissa etuotsalohkostaan vahingoittuneet ihmiset tekevät usein virheellisiä päätöksiä.
On sanomattakin selvää, että nämä ovat ei-toivottuja piirteitä vedonlyönnissä riippumatta siitä, mistä lyödään vetoa. Psykopaattisesta persoonallisuudesta kärsivien ja huumausaineista, kuten kokaiinista ja alkoholista, riippuvaisten ihmisten on ehdotettu vastaavan etuotsalohkostaan vahingoittuneiden ihmisten tuloksia. Tällöin voisi päätellä, että aivojemme kaikkien alueiden erilainen toiminta ja toiminnallisuus voivat vaikuttaa merkittävästi lopputuloksiin vedonlyönnissä.
Etuotsalohko liittyy myös tunteiden ilmaisemiseen ja kokemiseen. Kun neurotieteilijä Antonio Damasio huomasi, että etuotsalohkostaan vahingoittuneet potilaat eivät voineet ilmaista tunteita, hän ehdotti somaattisten markkereiden hypoteesia
Somaattiset markkerit ovat kehon fyysisiä reaktioita, jotka pyytävät aivoja muistamaan aiemman tilanteen ja sen lopputuloksen. Yksi esimerkki tällaisesta fyysisestä reaktiosta on ihon kasvanut sähkönjohtavuus tiettyjen ärsykkeiden kohdalla, kuten uhkapelin.
Ajan mittaan tällaiset somaattiset markkerit yhdistyvät historiallisten tilanteiden tuloksiin, jolloin aiempien kokemuksien tunteet vaikuttavat tuleviin päätöksiin, erityisesti jos kognitiivinen prosessi ylikuormittuu.
Somaattisten markkereiden hypoteesi on erillään puhtaasta riskinotosta. Korkeita riskejä ottavat, joiden etuotsalohko ei ole vahingoittunut, kokevat odottavan ihon sähkönjohtavuusvasteen tehdessään epävarman päätöksen, kun taas etuotsalohkostaan vahingoittuneet eivät sellaista koe. Tämä viittaa siihen, että riskinotto ja päätöksenteko eivät välttämättä ole linkitettyjä, kuten voisi olettaa.
Yleisemmin kyky tehdä järkeviä päätöksiä epävarmassa tilanteessa saattaa liittyä riskiaversioon. Parempi vedonlyöjä saattaa vain olla parempi ohittamaan tunteellisen vasteen kohdatessaan epävarmuutta sen sijaan, että vaihtaisi korkeampiin kognitiivisiin prosesseihin. Somaattisten markkereiden hypoteesi ehdottaa, että ihmiset tekevät arvioita paitsi arvioimalla tulosten vakavuutta ja todennäköisyyttä myös alitajuntaisen tunnevasteen perusteella.
Tunteiden vaikutus
Entä toisin päin? Voiko päätöksentekoon vaikuttaa tämänhetkinen tunnetila? Vastaus on kyllä, mutta siitä väitellään, haittaavatko vai auttavatko tunteet päätöksenteossa. Todisteisiin siitä, että tunteet haittaavat päätöksentekoa, sisältyy mielialan vaikutus päätöksentekoon. Se kertoo, kuinka ihmiset yleensä muistavat asioita, jotka liittyvät heidän nykyiseen mielialaansa (ja siten tekevät päätöksiä näiden muistojen pohjalta).
Sitä vastoin joidenkin mielestä tuntemukset auttavat päätöksenteossa käyttämällä tietoista huomiota ja työmuistia. Muut tutkimukset ovat osoittaneet parantunutta päätöksentekoprosessia sekä positiivisessa että negatiivisessa mielialassa olevilla ihmisillä.
Useat muut tunteiden vaikutusta selvittävät tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseessä ei niinkään ole se, mitä koet vaan miten käsittelet kyseistä tunnetta. Jos pystyt tietoisesti kokemaan tunteen ja määrittämään sen oikeaan syyhyn, vääristyneiden päätösten tekemisen mahdollisuus voi olla pienempi. Eräs tutkimus osoitti, että voimakkaampia tunteita kokevat osakemarkkinasijoittajat tekivät parempia päätöksiä.
Pystyykö nälkä auttamaan vedonlyönnissä?
Tuore tutkimus antoi lisätodisteita sille, että ns. kuumat tilat (kuten tunne tai nälkä) voivat auttaa monimutkaisten päätösten teossa, kun tulokset ovat epävarmoja. Tutkimus selvitti nälän vaikutusta ihmisten suorituksiin Iowan uhkapelitestissä. Nälkäiset osallistujat pärjäsivät paremmin kuin kylläiset.
Tutkijat ehdottivat, että kuumassa tilassa (nälkä) olevat ihmiset pystyivät arvioimaan riskin ja palkkion suhdetta monimutkaisessa päätöksenteossa epävarmassa tilanteessa. Aiempien esimerkkien mukaisesti tämän tutkimuksen tutkijat yhdistivät tämän päätöksen siihen, että tunteiden annetaan ohjata päätöksentekoa enemmän nälkäisenä.
Kuten saatat huomata, päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä saattaa olla loputtomasti. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset, joilla on korkeampi painoindeksi (BMI), suurempi kehon rasvaprosentti ja/tai korkeampi leptiini- ja insuliinipitoisuus, suoriutuivat heikommin Iowan uhkapelitestissä. Kuka olisi uskonut, että kehon koostumus voi olla suuressa roolissa päätöksenteossa?
Hyvien päätösten tekeminen epävarmassa tilanteessa riippuu lukuisista tekijöistä. Tiedämme näistä osan, etenkin kognitiiviset tekijät. Hyvä muisti, todennäköisyyksiin keskittyvä ajattelu ja riskien ymmärrys, esimerkiksi.
Vähemmän ymmärrettyjä ovat kuitenkin todennäköisesti ohittamamme tekijät tai sellaiset, joiden emme edes tiedä voivan vaikuttaa päätöksentekoon. Näihin tekijöihin kuuluvat etuotsalohkon toiminta, mieliala, nälkä ja kehon koostumus. Niitä on todennäköisesti paljon muitakin. Joka tapauksessa aina epävarmoja päätöksiä tehdessä (esimerkiksi vetoa lyödessä) lukemattomat, usein alitajuntaiset prosessit vaikuttavat kykyysi toimia optimaalisesti.
Tieto siitä, kuinka tässä artikkelissa mainitut tekijät todennäköisesti vaikuttavat sinuun, saattaa mahdollistaa niihin liittyvien vinoumien huomioimisen, jolloin pystyt keskittymään kognitiivisiin prosesseihin, joita pystyt parantamaan ajan mittaan.
Jos nautit tästä sisällöstä, sinua saattavat kiinnostaa Pinnaclen vedonlyönnin psykologiaan liittyvät artikkelit.