Binääriajattelu ja vedonlyönti: Mikä on ”hyvä veto”?

Mitä on binääriajattelu?

Binääriajattelu sisältää tiedon järjestämistä toisensa poissulkeviin vaihtoehtoihin, samaan tapaan kuin tietokone ajattelee binäärikoodina. Jokin on joko 1 tai 0, ja nämä ovat ainoat vaihtoehdot. Harmaata aluetta ei ole.

Monet väittävät, että ihmiset järjestävät tiedon vaistonvaraisesti näin, käyttäen tällaista binääriajattelua luonnollisesti.

Alkukantaisten ihmisten kohdalla tässä oli järkeä. Päätökset, joita silloin täytyi tehdä, sopivat erityisen hyvin tähän ajattelutapaan, etenkin nopeiden päätösten kohdalla. Päätökset, kuten onko pensaasta kuuluva kahina saalistaja vai jotakin muuta.

Palkkio siitä, että käyttää kallisarvoista aikaa saatavilla olevan tiedon punnitsemiseen (kun saalistaja saattaa valmistautua hyökkäämään), ei ole syödyksi tulemisen vaaran arvoinen. Pensaan kahinan luokittelu saalistajaksi ja pakeneminen sen mukaisesti on järkevämpää riski vastaan palkkio -näkökulmasta.

Richard Dawkins kutsuu halua tällaisiin suoraviivaisiin kyllä tai ei -ratkaisuihin “keskeytyvän mielen tyranniaksi”. Hän ehdottaa, että ihmiset hakevat joko-tai-luokituksen rauhoittelua, koska aivojen on helpompi ajatella binäärisesti, kuten muinaiset esivanhempamme tekivät, eikä miettiä johtopäätösten välissä olevaa harmaata aluetta.

Tällainen binäärinen päätöstenteko on täydellistä pikaisille päätöksille, mutta nykyinen maailma vaatii enemmän nyanssia. Tämä ei näy missään niin kriittisesti kuin vedonlyönnin maailmassa.

Binäärivinouma: kofeiini ja YouTube-arvosanat

Miten binääripäätöksenteko vaikuttaa tapaan, jolla käsittelemme tietoa?

Fisher ja Keil pyrkivät selvittämään tämän sarjassa tutkimuksia ”binäärivinoumasta”. Näissä tutkimuksissa osallistujille annettiin todisteita aiheesta ja heitä pyydettiin tekemään yhteenveto todisteista ja antamaan luokitus, joka vastaa parhaiten heidän kokonaisvaikutelmaansa.

Yhtenä esimerkkinä, jos ihmisiä pyydettiin arvioimaan tietoja eri tutkimuksista, joissa tutkittiin kofeiinin ja terveyden suhdetta, he luokittelivat tiedot nopeasti joko vaikutusta osoittaviksi tai ei osoittaviksi, riippumatta todisteiden suhteellisesta vahvuudesta.

Yleisesti havaittiin, että: ”Useissa eri konteksteissa osoitimme, että todisteiden yhteenvetoa tehdessään ihmisillä on binäärivinouma: taipumus asettaa kategorisia eroja jatkuville tiedoille. Todisteet pakataan erillisiin pinoihin ja luokkien välinen ero muodostaa yhteenvedon arvion.”

Toisin sanoen osallistujat yleensä jättivät huomiotta heille esiteltyjen todisteiden suhteellisen vahvuuden, luokittelivat ne erillisiin luokkiin ja katsoivat luokkien kokonaissumaa.

Tämä poistaa kaiken jatkuvan tiedon, mikä tarkoittaa, että päätelmä 25 %:n todennäköisyydellä yhteen suuntaan lasketaan samaan sakkiin muiden samaan suuntaan nojaavien päätelmien kanssa niiden vahvuudesta riippumatta. Tämä teki tietojen käsittelystä helpompaa koehenkilöille, mutta heikensi tietojen arvoa.

Tämä näkyi toiminnassa YouTubessa, kun heidän tähtiarvosanansa havaittiin tehottomiksi. Suurin osa äänistä oli joko yksi tähti tai viisi tähteä.

Tämä on seurausta binääripäätöksenteosta. Jos käyttäjä pitää videosta, hän antaa sille arvosanaksi viisi, kun taas hän ei pidä siitä, hän antaa sille yhden tähden. Kaikki tieto näiden kahden luokan väliltä menetettiin. Tämän vuoksi YouTube vaihtoi yksinkertaisempaan peukku ylös/alas -järjestelmään.

Lopputulosvinouma

Kuten edellä osoitettiin, ihmiset mieluusti järjestävät tiedot kahteen erilliseen kategoriaan silloin kun mahdollista. Näin voi olla myös vedonlyönnin kanssa.

Kokemattomalle vedonlyöjälle hyvä veto on sellainen, joka voittaa. Huono veto on sellainen, joka häviää. Nämä kaksi luokkaa on helppo ymmärtää, ja ne ovat järkeviä ulkopuoliselle tai sellaiselle, jolla ei vielä ole hyvin hallussa vedonlyönnin nyanssit.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Voittava veto voi olla kamala veto, kun taas paras koskaan asetettu veto voi lopulta hävitä. Näin yksinkertainen luokittelu vie kaiken hyödyllisen tiedon.

Tämä halu määrittää tietopisteet ”hyvien” tai ”huonojen” luokkaan tuloksen perusteella näkyi Baltimore Ravensiin liittyvässä polemiikissa, kun joukkue epäonnistui kahden pisteen yrityksessä NFL-kaudella 2019.

Matemaattisesti Ravensin päätös tehdä kahden pisteen yritys oli oikea. Kuitenkin sen takia, että yritys epäonnistui, osa asiantuntijoista luokittelee sen ”huonoihin päätöksiin” – vaikka matemaattisesti päätös oli oikea.

Nämä asiantuntijat hylkäsivät tällaisen pelin analyysin antamat lisätiedot osittain lopputulosvinouman (epäonnistunut yritys johtui varmasti huonosta päätöksestä) ja binäärivinouman (tarve luokitella peli selkeään luokkaan) takia.

Mikä on hyvä veto? Vedonlyöjän lailla ajatteleminen

Oikeaan vedonlyönnin ajatusmaailmaan pääsemistä varten vedonlyöjän on opittava välttämään tällaisia vinoumia. Harmaa alue voiton ja tappion välillä on se, mikä erottaa hyvän vedon huonosta.

Vedonlyöjät toimivat prosenteilla. Jos vedonlyöjän prosentit ovat tarkemmat kuin vedonvälittäjän, hän voittaa pitkällä aikavälillä. Onko edes mahdollista varmistaa, ovatko vedonlyöjän prosentit tarkkoja?

Ilman suurta otoskokoa on lähes mahdotonta vastata tähän kysymykseen epäilyksettä.

Otetaan esimerkiksi yksi kuuluisi prosenttiluku. Tilastosivusto FiveThirtyEight antoi Donald Trumpille 30 %:n todennäköisyyden voitta Yhdysvaltain presidenttiäänestys vuonna 2016. Trumpistahan tietysti tuli presidentti.

Jotkin osapuolet reagoivat tähän ennustukseen pitämällä sitä ”väärässä”. Koska ihmiset lähestyvät tällaisia asioita binäärisesti, on mahdollista nähdä houkutus tällaiseen. Kuten Fisherin ja Keilin tekemä binäärivinoumatutkimus osoitti, ihmiset poistivat ennustuksen heikennetyn vahvuuden (Trumpin todennäköisyys oli 30 % eikä 0 %) ja asettivat ennusteen ”väärässä”-luokkaan, koska se on heille mukavampaa.

Tässä ei tietenkään ole järkeä. Ennusteen mukaan Trumpin pitäisi voittaa kolme kertaa kymmenestä. Se, että toteutunut tilanne on sellainen, jossa Trump voitti, ei kerro meille mitään ennusteen tarkkuudesta.

Otoskoko pitäisi kasvattaa merkittävälle tasolle toistamalla samaa äänestystä toistuvasti (mikä on tietysti mahdotonta). Vain siten voisimme nähdä, kuinka lähellä FiveThirtyEightin ennuste Trumpin 30 %:sta voittoja oli.

Kaaoksen hallinta

Tämä on ymmärrettävästi huolestuttavaa. On vaistojemme vastaista sanoa, että emme tiedä ja että emme välttämättä koskaan saa tietää, oliko yksittäinen ennuste hyvä.

Olen asettanut vetoa, joissa olen intuitiivisesti tuntenut todennäköisyyksien olevan puolellani, mutta lukuun ottamatta mallisimulaatiota suuresta otoskoosta vastaavia tapahtumia ei ole mahdollista sanoa epäilyksettä, että olin oikeassa.

Vedonlyöjinä toimimme harmaalla alueella ”hyvien” ja ”pahojen” vetojen luokkien välissä. Menestymistä varten on astuttava pois helpoista luokitteluista ja kohdattava yksittäisen vedon prosentit semmoisina kuin ne ovat. On vain yritettävä tehdä ”hyviä” vetoja tietäen, että emme välttämättä koskaan saa varmasti tietää, voidaanko niitä luokitella sellaisiksi.