touko 17, 2018
touko 17, 2018

Miksi MM-kisojen vedonlyönti on tilastopainajainen

Tilastolähtöisen MM-kisojen vedonlyöntistrategian ongelma

Miksi myös kvalitatiivinen lähestymistapa on rajallinen

Onko MM-vedonlyöntiongelmaan ratkaisua?

Miksi MM-kisojen vedonlyönti on tilastopainajainen

MM-kisat ovat ehdottomasti maailman jalkapalloilun suurin tapahtuma. Kerran neljässä vuodessa fanit pääsevät nauttimaan 64 ottelusta kuukauden aikana – tällä kertaa Venäjällä. Turnaus voi kuitenkin aiheuttaa vedonlyöjille päänsärkyä. Mikä tekee MM-kisojen vedonlyönnistä niin vaikeaa? Lue lisää tästä artikkelista.

Aiemmassa artikkelissaan Mark Taylor kuvaili lähestymistapaansa tarkkojen MM-kisojen 2018 ennusteiden tekemiseen (mukaan lukien voittajan ennustaminen) ja kiinnitti huomiota myös lähestymistapansa rajoituksiin. Tässä artikkelissa keskityn niihin. Käsittelen artikkelissa kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen lähestymistavan ongelmia. 

Mallisi tulokset määräytyvät käyttämäsi prosessin mukaan

Mallin rakentaminen on aina iteratiivinen prosessi, johon kuuluu testausta ja tulosten seurantaa. Tätä käsiteltiin aiemmassa artikkelissa, jossa ehdotettiin oman arviointikyvyn ja luovuuden käyttöä tärkeänä elementtinä mallinnusprosesseissa.

Tulosten testaamista ja seurantaa voi harjoittaa MM-kilpailujen kaltaista turnausta varten rajallisesti, koska turnauksia järjestetään vain neljän vuoden välein. Kvantitatiivisessa prosessissa ei pyritä saamaan täydellisen oikeita ja tosia tuloksia, vaan kyse on luovasta prosessista, jossa todellisen elämän tuloksia simuloidaan tai selitetään numeroiden avulla.

Silti kaikki kvantitatiiviset mallit perustuvat sarjaan oletuksia ja aiempien tapahtumien tilastoja. MM-kisoissa ongelmana on, että vaikka tiedot olisi kerätty karsintavaiheesta, ne ovat jo jonkin verran vanhentuneita.

Otetaan esimerkkitapaus, jossa käytetään joukkueen aiempien suoritusten tietoja. Karsintavaiheesta saadut tiedot eivät ole kovin tärkeitä, koska joukkueilla on ollut vastassaan eritasoisia joukkueita. Esimerkiksi Panama kiilasi USA:n edelle CONMEBOL-karsinnoissa, mutta olisiko se päässyt läpi UEFAn karsintalohkoista?

Tilastotietojen puutteen vuoksi algoritmipainotteiset lähestymistavat (joita on käytössä runsaasti) eivät tuota samanlaista etua kuin jalkapalloliigoissa, joissa otteluita on viikoittain.

Tarkoituksena ei ole tässä vihjata, että Euroopan karsinnat olisivat vaikeammat – lohkovaiheet vain ovat hyvin erilaisia. Lisäksi karsintaotteluita käydään kahden vuoden kestävällä jaksolla, jolla joukkueen suoritustaso on voinut heilahdella. Pelaajien oma taso on voinut vaihdella vuoden aikana, ja loukkaantumisia on voinut tulla mukaan kuvaan.

Näihin vaihteluihin voi pyrkiä sopeutumaan käyttämällä FIFAn joukkuerankkauksia, mutta ne ovat tunnetusti hyvin epärealistisia. Luottaisin ennemmin FIFA 2018 -pelissä tehtyyn simulaatioon ennustajana.

Joissakin kehittyneissä malleissa pyritään hyödyntämään pelaajakohtaisia parametreja. Nämä mallit ovat usein hyvin monimutkaisia, ja on mahdollista, että niillä saa parempia ennusteita. Pelaajan suorituskyky on kuitenkin riippuvainen joukkueen rakenteesta – hän voi loistaa seurajoukkueensa pelitavalla mutta kohdata hankaluuksia maajoukkueessa.

Messin MM-kisoissa kohtaamia paineita lisää vielä se, ettei Argentiinan joukkueessa ole joukkuetovereita Barcelonasta. Vaikka Mohammed Salah on ollut aivan maaginen tällä kaudella, se ei välttämättä tarkoita, että Egyptin riveissä olisi odotettavissa samaa (vaikka henkilökohtaisesti toivon, että tämä joukkue menestyy).

Aiempien MM-kisojen tilastojen käyttäminen joukkuekohtaisia parametreja (kuten maalintekovoimaa) varten olisi paha virhe samasta syystä. Joukkueet muuttuvat merkittävästi neljän vuoden kuluessa, ja olemmekin nähneet joidenkin finaalijoukkueiden tai mestarien pelaavan surkeasti seuraavissa MM-kisoissa. Joukkueen valmentaja ja pelityyli voivat myös vaihtua ajan kuluessa.

Miksi myös kvalitatiivinen lähestymistapa on rajallinen

Muistumat legendaarisista joukkueista – kuten Brasilia 1970, Hollanti 1974 (vaikka he eivät voittaneetkaan) ja Espanja 2010 – vaikuttavat myös muihin lähestymistapoihin, kuten kvalitatiivisiin ennustuksiin.

Muutama kuukausi sitten olin mukana kirjoittamassa akateemista julkaisua (A Public (Mis)interpretation of Brazil’s World Cup Performance eli Yleinen (virhe)tulkinta Brasilian MM-kilpailujen suorituksista), jossa arvioimme Brasilian kertoimia MM-kisoissa 2014. Jotta sinun ei tarvitse lukea koko artikkelia, voin tehdä löydöksistämme yhteenvedon, että Brasilian kerroin turnauksen voittamiseksi oli otteluiden jälkeen suurempi kuin ennen niitä.

Joukkueet muuttuvat merkittävästi neljän vuoden kuluessa, ja olemmekin nähneet joidenkin finaalijoukkueiden tai mestarien pelaavan surkeasti seuraavissa MM-kisoissa.

Artikkelissa todettiin, että vaikka Brasilian voittotodennäköisyyden katsottiin olevan 25 % ennen MM-kisojen alkua, se oli laskenut 18 %:iin, kun joukkue oli pelannut Kamerunia vastaan ja selvittänyt lohkovaiheen. Lukema kasvoi 27 %:iin ensimmäisen pudotuspeliottelun alkuun mennessä.

Jälkiviisaina voimme sanoa, että viime MM-kisoissa näkemämme Brasilia oli kaukana aiemmissa turnauksissa näkemistämme legendaarisista joukkueista. Vedonlyöjät vaikuttivat kuitenkin joutuneen psykologisen ankkurin uhriksi, ja he asettivat liikaa painoarvoa alustavalle mielikuvalleen.

Tämä vinouma joutui koetelluksi joka kerta, kun Brasilia pelasi ottelun (siksi kerroin oli korkeampi otteluiden jälkeen), mutta asia oli jo unohtunut ennen seuraavan ottelun alkua.

Näihin epätarkkuuksiin on voinut johtaa eräs toinenkin tekijä. Sitä kutsutaan ylivertaisuusvinoumaksi. On olemassa suuri joukko urheiluvedonlyöjiä – sekä hyvin että huonosti menestyviä – jotka ovat aivan liian varmoja omien taitojensa erinomaisuudesta. Kuulun tähän joukkoon luultavasti itsekin.

Olemme kaikki kuulleet monia keskusteluja (ja luultavasti olleet mukana sellaisissa), joissa selitetään erittäin itsevarmalla äänenpainolla, että ”Leicester ei voi voittaa liigaa”, ”Chelsean pääsy top 4:ään on varma veto”, ”Juventus voittaa Mestarien liigan” tai jotain vastaavaa ärsyttävää. Nämä ovat todellisen elämän esimerkkejä tästä ylivertaisuusvinoumasta.

Onko MM-vedonlyöntiongelmaan ratkaisua?

Jos kvantitatiivinen lähestymistapa on rajallinen ja kvalitatiivinen lähestymistapa on vinoutunut, niin eikö sitten ole olemassa tieteellistä keinoa tuottaa kelvollisia MM-kisaennusteita?

MM-kisoissa ongelmana on, että vaikka tiedot olisi kerätty karsintavaiheesta, ne ovat jo jonkin verran vanhentuneita.

Ei, ja tämä on luultavasti etu. Tilastotietojen puutteen vuoksi algoritmipainotteiset lähestymistavat (joita on käytössä runsaasti) eivät tuota samanlaista etua kuin jalkapalloliigoissa, joissa otteluita on viikoittain. Lisäksi MM-kisat avaavat oven viihdepelaajille ja tunteidensa mukaan pelaaville vedonlyöjille.

Kaikissa ennusteissa tavoitteena on olla tarkkoja suhteellisesti eikä absoluuttisesti. Esimerkiksi työpaikan kisaveikkauksessa (voit käyttää siihen vapaasti Scoragol.com-sivustosta saatavaa Excel-tiedostoa) kehottaisin käyttämään jonkin verran luovuutta, mutta ei liikaa.

Jos tiedät, että puolet osallistujista veikkaa Saksaa, sinun kannattaa itse toimia toisin. Älä kuitenkaan mene niin pitkälle, että veikkaisit esimerkiksi Panamaa voittajaksi. Kun yrität voittaa markkinan, pohdi erilaisia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Älä käytä vain yhtä parametrijoukkoa tuloksiasi varten, jos käytät kvalitatiivista mallia, vaan testaa mallin herkkyyttä parametrien vaihtelulle.

Saat parhaat MM-kisojen 2018 kertoimet ja MM-kisojen vedonlyöntineuvot Pinnaclelta.

Vedonlyöntiresurssit auttavat vedonlyönnissä

Pinnaclen Vedonlyöntiresurssit-osio on yksi netin kattavimmista asiantuntevan vedonlyöntineuvonnan kokoelmista. Tavoitteenamme on auttaa kaikentasoisia vedonlyöjiä parantamaan tietämystään.