Keskusteltuaan asiasta 18 kuukauden ajan International Football Association Board (IFAB) eli jalkapallon säännöistä päättävä kansainvälinen elin teki yli 95 muutosta jalkapallon sääntöihin. Osaa niistä kokeiltiin Euro 2016 -turnauksessa. Vaikka alkupotkun suunta, pelaajien alushousujen väri tai kentällä hoidetut vammat eivät vaikutakaan suoraan vedonlyöntiin, jotkin uusista säännöistä vaikuttavat.
Rikkominen rangaistusalueella
Rikkominen (engl. grappling), joka sisältää Englannin jalkapalloliiton sääntöjen mukaan esimerkiksi paidan repimisen, torjumisen ja/tai estämisen, on sääntö, jota valvovat aktiivisesti varsinkin Valioliigan erotuomarit. Vaikka rikkominen ei liity ainoastaan kulma- ja vapaapotkuihin, se tapahtuu tavallisimmin rangaistusalueella harjoiteltujen kuvioiden aikana.
Valioliigassa on nähty tällä kaudella 31 rangaistuspotkua tähän mennessä. Kuusi rangaistuspotkuista tuomittiin rikkomisesta rangaistusalueella. Fiksut vedonlyöjät saattavatkin ottaa huomioon ottelussa tuomittujen rangaistuspotkujen todennäköisyyden lisääntymisen ja vaikutuksen kokonaismaalimäärään.
Vaikka nousu ei olekaan suuri, jos erotuomarit valvovat säännön noudattamista jatkossakin, sen seurauksena kaudella on odotettavissa 25 rangaistuspotkua lisää. Näin ollen kauden loppuun mennessä Valioliigassa on odotettavissa 131 rangaistuspotkua, mikä on täsmälleen 25 enemmän kuin 106 rangaistuspotkun ennätys kaudella 2009/10.
Hyvästit kolmoisrangaistussäännölle
Valioliigassa rangaistusalueella rikkova pelaaja saattoi aikaisemmin saada vastustajajoukkueelle tuomitun rangaistuspotkun, punaisen kortin tai kolmen ottelun pelikiellon – tästä on peräisin nimi "kolmoisrangaistus". Tätä sääntöä on kuitenkin muutettu.
Tämä muutos voi tietää vähemmän punaisia kortteja kauden aikana ja voi muuttaa joukkueiden mahdollisuuksia joutua ulosajon takia huonompaan asemaan.
Tilanteissa, joissa rangaistusalueella tapahtuva rikkomus ei ole tahallinen – mikäli erotuomari katsoo tapahtuneen vahingoksi – rikkomuksen tehneelle pelaajalle tuomitaan vain keltainen kortti. Vastapuoli saa silti rangaistuspotkun, mutta rikkonutta pelaajaa ei poisteta pelistä eikä aseteta pelikieltoon.
Valioliigassa on tuomittu kahdeksan punaista korttia tähän mennessä. Näin ollen tällä kaudella on odotettavissa yhteensä 34 punaista korttia, mikä on paljon vähemmän kuin kaudella 2015/16 tuomitut 59, kaudella 2014/15 tuomitut 71 ja kaudella 2013/14 tuomitut 53 punaista korttia. Tämä muutos voi tietää vähemmän punaisia kortteja kauden aikana ja voi muuttaa joukkueiden mahdollisuuksia joutua ulosajon takia huonompaan asemaan.
Pelaajien käytös
Pelaajien asenteet erotuomareita kohtaan ovat olleet jo pitkään ongelma jalkapallossa. Suullinen erimielisyyden ilmaisu katsotaan kiistelyksi erotuomarin kanssa. Juokseminen erotuomarin luo kiistelemään päätöksestä ja epäkohtelias käytös toimitsijoita kohtaan – kaikki tällainen käytös tuomitaan keltaisella kortilla. Toimitsijoiden aggressiivinen puhuttelu tai solvaava ja/tai uhkaileva kielenkäyttö tuomitaan heti punaisella kortilla.
Keltaisilla korteilla voi olla merkittävä arvo vedonlyöntimallin kannalta monesta eri syystä. Kaksi selkeää esimerkkiä: kaksi keltaista korttia samassa pelissä tietää ulosajoa ja kymmenen keltaista korttia yhteensä tietää yhden ottelun pelikieltoa. Vedonlyöjien kannattaa ottaa huomioon myös varoituksesta seuraavat pelityylin, taktiikan ja vaihtojen muutokset.
Valioliigan 10:nteen otteluviikkoon mennessä on näytetty 337 keltaista korttia, eli kauden aikana on odotettavissa yhteensä 1 423 keltaista korttia. Tämä on valtava kasvu: 2015/16 tuomittiin 1 185, 2014/15 tuomittiin 1 359 ja 2013/14 tuomittiin 1 015 keltaista korttia.
Uusia sääntöjä vasta harjoitellaan Valioliigassa, mutta ne kannattaa silti ottaa huomioon ja tutkia niiden mahdollisia vaikutuksia vedonlyöntiin. Jos mahdollisia vaikutuksia pystyttäisiin mittaamaan, tämä antaisi vedonlyöjille etulyöntiaseman vedonvälittäjiin nähden ja tietäisi lopulta isompia voittoja.
Saat parhaat kertoimet Valioliigan kokonaismaaleille ja varoituksille Pinnaclelta – parhaalta vedonvälittäjältä, jolla on matalimmat katteet ja korkeimmat rajat.