heinä 10, 2020
heinä 10, 2020

Johtaako katsojien puute kotiedun menettämiseen?

Johtaako katsojien puute kotiedun menettämiseen?
Viime viikkoina on kirjoitettu paljon siitä, mitä vaikutusta katsojien puuttumisella on kotietuun jalkapallo-otteluissa, eritoten Saksan Bundesliigaan keskittyen. Reuters julkaisi 15. heinäkuuta analytiikkafirma Gracenotelta tietoja, joiden mukaan Saksan huippuliigan kotivoittoprosentti olisi tippunut koronapandemiaa edeltäneestä 43 %:sta vain 21 %:iin 56 pelatussa pelissä. Bundesliiga on nyt pelannut kautensa loppuun ja muutamat muut kaudet ovat alkaneet pelata tyhjille katsomoille, joten nyt on hyvä aika katsoa siihen, mikä on muuttunut ja pystyykö hypoteesia perustelemaan.

Miksi jalkapallojoukkueilla voi olla kotietu?

Historiallisesti kotijoukkueet ovat voittaneet lähes kaksi kertaa niin usein kuin vierasjoukkue, vaikka paikallista vaihtelua onkin ollut. Vaikka onkin todisteita siitä, että tämä etu on pienentynyt viime vuosina, kotijoukkueet voittavat edelleen lähes puolet otteluista, kun taas vierasjoukkueet voittavat vain hieman yli neljänneksen ajasta.

Saksan Bundesliigan kaudella 2019/20 pelattiin 83 ottelua suljettujen ovien takana, ja niistä 29 päättyi kotivoittoon.

On useita julkaistuja artikkeleita, joissa pohditaan syitä sille, miksi kotikentällä pelaaminen voi olla hyödyllistä kotijoukkueelle. Kotiedulle on ehdotettu useita hypoteeseja. Näihin kuuluvat tuttu pelipinta, vierasjoukkueen matkaväsymys, kotiyleisön aiheuttama sosiaalinen paine kotijoukkueelle ja yleisön huudon aiheuttama paine tuomareille.

Todisteet saman stadionin paikallisotteluista (mikä eliminoi kaksi ensimmäistä vaikutusta) viittaavat siihen, että sosiaalinen paine ja tuomareilta saatu suosiminen saattavat olla suurimmat syyt. Tuomareiden kohdalta yleensä raportoidaan, että kotijoukkue saa vähemmän rangaistuksia ja kortteja rikkeistä verrattuna vierasjoukkueeseen.

Siinä missä kotijoukkueen faneiltaan saama sosiaalinen paine voi vaikuttaa, tämä saattaa myös olla enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Kotijoukkueen pelaajilla saattaakin olla suurempi psykologinen kannuste olla häviämättä kuin vierasjoukkueella, jotta he eivät pettäisi fanejaan.

Kaikki ihmiset pyrkivät välttämään tappioita. Tämä on psykologinen ominaisuus, jonka Amos Tversky ja Daniel Kahneman ensimmäisinä tunnistivat tutkiessaan ekonomiaa ja käyttäytymistä. Vastaavia löydöksiä on havaittu ammattigolfissa, missä pelaajat pyrkivät tilastollisesti todennäköisemmin varmistamaan parin (välttää tappiota) sen sijaan, että pyrkisivät saamaan birdien (saavuttaa etua), kun puttauksen pituus on huomioitu.

Saksan Bundesliigan todisteet

Saksan Bundesliigan kausi 2019/20 on päättynyt, koska se jatkoi aiemmin kuin muut suuret Euroopan kotimaanliigat. Yhteensä 83 ottelua pelattiin ilman katsojia, mukaan lukien yksi ennen sarjan virallista keskeyttämistä. Näistä 27 (32,5 %) päättyi kotivoittoon. Selvästikin paluuta kohti keskiarvoon on tapahtunut sen jälkeen, kun Reuters julkaisi juttunsa.

Tästä huolimatta luku on huomattavasti pandemiaa edeltävän tilaston alapuolella, mikä herättää kysymyksiä siitä, onko se tilastollisesti merkittävä. Vaikuttaa siltä, että ei ole, sillä on 11 %:n todennäköisyys havaita suljettujen ovien takana pelattujen otteluiden kotivoittojen, tasapelien ja vierasvoittojen tilastot, jos tilanteella ei ole mitään vaikutusta kotietuun ja ennen stadioneiden sulkemista pelatut ottelut esittävät odotusarvoa.

Tämä ei ole tilastollisesti merkittävä tulos. Tasapelien ja vierasvoittojen yhdistäminen ei-kotivoitoiksi laskee tämän todennäköisyyden 5 %:iin. Sen voisi mainita artikkelissa, mutta se lähinnä viittaa siihen, että lisätietoja vaaditaan.

Saksan toisen tason liiga, 2. Bundesliiga, jatkoi kauttaan samaan aikaan ja antaa täysin erilaisen kuvan. Suljettujen ovien takana pelatuissa 81 otteluista 35 (43,2 %) päättyi kotivoittoon, kun ennen pandemiaa luku oli 41,3 %. Täten vaikuttaa siltä, että Saksan huippuliiga vain vaatii enemmän siirtymistä kohti keskiarvoa.

Otoksen suurentaminen muilla liigoilla

Useat muut suuret Euroopan liigat ovat jatkaneet 2019/20-kauttaan, mukaan lukien Englannin Valioliiga ja Mestaruussarja, Italian Serie A ja B, Espanjan La Liga ja La Liga 2 sekä Portugalin, Turkin ja Kreikan huippudivisioonat.

Kirjoitushetkellä tällä kaudella oli pelattu yhteensä 3 426 ottelua näissä sarjoissa plus Saksan Bundesliigassa ja 2. Bundesliigassa. Näistä 2 924 on pelattu fanien kanssa ja 502 ilman faneja. Koostetut kotivoittoprosentit näiltä jaksoilta ovat 43,1 % ja 38,8 %.

Tämä pudotus ei ole yhtä huomattava kuin Saksan huippuliigassa, mutta suuremmalla otoskoolla se on melkein tilastollisesti merkittävä (6 %) heikoimmalla tasolla. Samoin kuin Bundesliigan tietojen kohdalla, ei kuitenkaan ole todisteita siitä, että jotakin merkittävää olisi tapahtumassa.

Mitä muita vaikutuksia katsojien puutteella on jalkapallo-otteluihin?

Kun katsomme tietoja yksityiskohtaisemmin, voimme tehdä mielenkiintoisia havaintoja. Kuten aiemmin mainittu, tutkimuksissa on havaittu, että kotijoukkue tekee selkeästi pienemmän määrän rikkeitä. Tuoreiden tietojen mukaan tuomareiden antamat rikkeet kotijoukkueelle on kasvanut 13,4:stä yleisön edessä 14,3:een ilman yleisöä.

Tyhjille katsomoille pelaavat kotijoukkueet ovat yrittäneet laukoa vähemmän ja saaneet tavallista vähemmän kulmapotkuja.

Näiden tietojen perusteella tämän voisi olettaa tapahtuman kerran noin 250 000 tapauksesta. Myös vierasjoukkueiden tekemien rikkeiden määrä on kasvanut hieman, mutta ei tilastollisesti merkittävästi. Tilastollisesti erittäin merkittävä kasvu havaittiin myös 2. Bundesliigassa (12,1 rikettä kotijoukkuetta vastaan nousi 13,6:een, minkä todennäköisyys sattumalta on yksi tuhannesta).

Ottelutiedoissa on kaksi muuta tilastollisesti huomattavan merkittävää muutosta, jotka liittyvät maalien tekemiseen. Ensinnäkin kotijoukkueen yrittämien laukausten määrä laski 13,1:stä 12,0:aan. Tällaista pudotusta voidaan odottaa sattumalta noin kerran 350 000 tapahtumasta.

Sen sijaan vaikutusta vierasjoukkueen maalia kohti suunnattuihin laukauksiin ei käytännössä ollut vaikutusta. Vaikka vierasjoukkueet tekivät keskimäärin enemmän maaleja ilman faneja 2. Bundesliigassa ja siten voittivat suuremman osan otteluistaan, laukaukset maalia kohti laskivat 15,0:sta 12,8:aan, mikä tapahtuisi sattumalta vain kerran 10 000 tapahtumasta. Tämän pienen otoksen (81 ottelua) perusteella vaikuttaisi siltä, että joukkueet olivat erityisen onnekkaita ja/tai menestyviä maalinteossa.

Toisekseen kotijoukkueen saamien kulmapotkujen määrä laski 5,62:sta 5,00:aan. Tällainen lasku tapahtuu satunnaisesti kerran 350 000 tapahtumasta. Jälleen kerran vierasjoukkueen kulmapotkujen määrässä ei ollut juuri mitään muutosta.

Kuinka nämä muutokset vertautuvat tehtyihin maaleihin? Kotijoukkueiden keskimääräinen maalimäärä laski 1,48:sta 1,38:aan, minkä tapahtumisen todennäköisyys sattumalta on noin 5 %. Onnella on tietysti suuri vaikutus jalkapallon maalinteossa, joten korrelaatio kulmapotkujen tai laukausten määrän kanssa on heikko.

Tämän seurauksena merkittävä muutos laukausten ja kulmapotkujen määrässä ei välttämättä muutu suoraan merkittäväksi muutokseksi maalien määrässä, ainakaan 500 ottelun pienellä otoksella. Maalimäärän odotusarvon (xG) puolestapuhujat tuntevat tämän heikon korrelaation.

Kun otetaan huomioon kotijoukkueen kulmapotkujen ja laukausten määrän voimakas merkityksellisyys, on odotettavaa, että suljettujen ovien takana pelattujen otteluiden määrän kasvaessa kotijoukkueiden maalimäärän pudotuksesta ja siten voitettujen pelien määrästä tulee tilastollisesti merkittävämpi. Kun otoskoko kasvaa, myös signaali-kohinasuhteen voimakkuus kasvaa.

Pienempi maalien ja laukausten määrä olivat Gracenoten havainnoissa, jotka Reuters raportoi Saksan Bundesliigasta, mutta mielenkiintoisesti havaittiin myös suurempi määrä syöttöjä. Simon Gleave, Gracenoten urheiluanalyysin johtaja, ehdotti, että ”pelaajat saattavat alitajuisesti valita syöttämisen sen sijaan, että yrittäisivät pelata tavalla, joka saa fanit yleensä jaloilleen”. Muut ovat kommentoineet, että ilman faneja pelatuissa otteluissa ei ole samanlaista intensiteettiä ja että ne tuntuvat harjoitusotteluilta.

Tappioiden välttämisen suhteen kotijoukkueen pelaajien kohdalla vaikuttaa siltä, että he eivät enää murehdi samalla tavalla fanien pettämisestä vaan voivat sortua helpommin pelin teknisiin osa-alueisiin riskivetoisemman hyökkäämisen sijaan.

Onko tämä vaikuttanut markkinoihin?

Jotkut ovat todenneet, että kotivoittoprosentin putoaminen antaa vedonlyöjille mahdollisuuden löytää arvoa tasapeleistä tai vierasvoitoista, jos markkinat eivät ole vielä huomanneet tilannetta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että näin ei ole. Kun kate poistetaan Pinnaclen sulkemiskertoimista, keskimääräinen odotusarvo kotivoitolle ennen pandemiaa oli 44,7 %, ja se on pudonnut 41,7 %:iin kauden jatkumisen jälkeen.

Vaikka tämä on huomattavasti suurempi kuin todellinen kotivoittojen määrä 38,8 %, tulisi huomata, että kotijoukkueet ovat jo ennestään alisuoriutuneet markkinoiden odotuksiin nähden kauden aikana jo maaliskuun alkuun saakka.

Vaikuttaa siltä, että Pinnacle on ollut tietoinen katsojien menetyksen vaikutuksesta kotijoukkueelle tai ainakin nopeasti reagoinut tähän uuteen tilanteeseen. Tämän seurauksena he ovat laskeneet, että ero kotivoiton todennäköisyydessä ei ole suuri.

Onko tyhjille katsomoille pelaaminen vaikuttanut liigataulukoihin?

Osa kommentaattoreista on havainnut, että kotijoukkueiden onnen muutos vaikuttaa huomattavasti lopulliseen liigataulukkoon. Erityisesti he ovat olleet sitä mieltä, että Valioliiga-joukkueiden ei pitäisi pelata otteluita neutraalilla maalla (mitä ne eivät ole lopulta tehneetkään) sillä virheellisellä olettamalla, että kotietu ei poistuisi, jos joukkueet pelaisivat kotistadionillaan.

Yleisesti ottaen suljettujen ovien takana pelaaminen ei ole vaikuttanut merkittävästi liigataulukoihin ja lopullisiin sijoituksiin.

Vaikka tällä onkin ollut merkittävää vaikutusta joihinkin kotijoukkueen tilastoihin, sillä on ollut vain heikko vaikutus voittotodennäköisyyksiin. Ehkä tärkeämpänä on se, että jos kotijoukkueet ovat menettäneet etuaan, käänteisesti vierasjoukkueet ovat saaneet etua.

Testasin kotijoukkueen edun poistamista kokonaan käyttämällä tätä Valioliigan täyteen kauteen 2018/19 ja suorittamalla Monte Carlo -simulaation analysoidakseni odotettuja liigapisteitä ja -sijoituksia Pinnaclen sulkemiskertoimien perusteella. Odotetut ottelun voittotodennäköisyydet laskettiin poistamalla ensin kate ja sitten olettamalla, että kotivoiton, tasapelin ja vierasvoiton todennäköisyydet olivat 36 %, 28 % ja 36 %.

Tulos oli oleellisesti identtinen virhemarginaalin sisällä kuin Monte Carlo -simulaatiossa, jossa kotietu säilyi. Kaikki 20 tiimiä olivat samoilla sijoituksilla ja samankaltaisilla pistemäärillä. Joukkueet ehkä voittivat vähemmän kotipelejä, mutta tätä korvasi suurempi määrä vierasvoittoja.

On tietysti totta, että joukkueet, joilla on ohjelmassa enemmän kotipelejä kuin vieraspelejä otteluiden jatkuessa, ovat heikommassa asemassa. Kun otetaan huomioon, että muutos kotivoiton todennäköisyydessä on vain noin 3 %, tämä haitta ei todennäköisesti muutu miksikään merkittäväksi vaikutukseksi liigataulukossa. Ainakaan vedonlyöntiyritys Sporting Index ei uskonut niin.

Seuraava kuva vertaa heidän arvioituja loppupisteitään Valioliigalle 14. maaliskuuta (juuri ennen kauden keskeyttämistä) ja 17. kesäkuuta (juuri ennen sen jatkumista).

In-Article-1-Do-no-spectators-lead-to-a-loss-of-home-advantage-v2.jpg

Johtopäätökset: Johtaako katsojien puute kotiedun menettämiseen?

Jalkapalloliigojen jatkumisen todisteet antavat todisteita hypoteesille, että tyhjille katsomoille pelaaminen vaikuttaa negatiivisesti kotijoukkueeseen. Erityisesti tuomarit puhaltavat enemmän rikkeitä heitä vastaan, ja heillä on selvästi vähemmän laukauksia ja kulmia.

Tämä vaikuttaa kuitenkin vain heikosti todellisiin tehtyihin maaleihin ja siten voittotodennäköisyyksiin. Samoin jonkinmoinen kotietu on edelleen olemassa, ja todellisesta vaikutuksesta riippumatta vedonvälittäjät vaikuttavat olevan jo valmiiksi tietoisia tästä – niin kuin useimmista asioista.

Vedonlyöntiresurssit auttavat vedonlyönnissä

Pinnaclen Vedonlyöntiresurssit-osio on yksi netin kattavimmista asiantuntevan vedonlyöntineuvonnan kokoelmista. Tavoitteenamme on auttaa kaikentasoisia vedonlyöjiä parantamaan tietämystään.