close
touko 3, 2017
touko 3, 2017

Kuinka lyödään vetoa kriketistä: krikettivedonlyönti selitettynä

Kriketin säännöt ja kuinka kriketistä lyödään vetoa

Miten eri pelimuodot vaikuttavat krikettivedonlyöntiin?

Mitä tekijöitä voit hyödyntää krikettivedonlyönnissä?

Kuinka lyödään vetoa kriketistä: krikettivedonlyönti selitettynä

Kriketti on urheilulajina tunnettu monimutkaisuudestaan ja strategisuudestaan. Krikettivedonlyönti puolestaan on paljon yksinkertaisempaa ja suoraviivaisempaa. Opeteltuaan krikettivedonlyönnin perusteet vedonlyöjä voi löytää arvokkaita vetomahdollisuuksia eri pelimuodoista. Lue lisää krikettivedonlyönnistä

Krikettivedonlyönnin opettelun sijaan vedonlyöjiä voivat houkutella ”enemmän toimintaa” sisältävät vaihtoehdot, kuten baseball- tai käsipallovedonlyönti. Pelimuotojen modernisoinnin ja saatavilla olevien tilastotietojen lisääntymisen myötä kiinnostus krikettivedonlyöntiä kohtaan on kuitenkin kasvanut.

Krikettivedonlyönti – kuinka laji toimii?

Kriketissä pelaa vastakkain kaksi 11 hengen joukkuetta. Krikettikenttä on ovaalin muotoinen – joskus lähes ympyrä – ja sen koko voi vaihdella, mutta suurin osa toiminnasta tapahtuu sen keskellä olevalla 22 jaardin (20,12 metriä) pituisella kaistaleella, jonka päässä on hila (wicket). Joukkueet tulevat vuorollaan lyömään (bat) ja syöttämään (bowl). Kentällä on kerrallaan yksi syöttäjä ja kymmenen ulkokenttäpelaajaa syöttövuorossa olevasta joukkueesta sekä kaksi lyöjää (yksi keskialueen kummassakin päädyssä).

Lyönti

Lyönnin tarkoituksena on saada mahdollisimman monta juoksua kuuden syötön (overs) aikana tai ennen kuin tuomari on tuominnut kaikki lyöjät ulos. Lyöjä pelaa jommassakummassa päässä keskialuetta niin, että syöttöpääty vaihtuu kunkin syötön jälkeen.

Juoksuja saadaan juoksemalla vastakkaiseen päähän keskialuetta lyönnin jälkeen tai lyömällä pallo köydellä merkittyjen kentän rajojen ulkopuolelle. Jos pallo lentää suoraan ilmassa rajojen yli, lyönnistä saa kuusi juoksua, ja jos se osuu maahan sitä ennen, tuloksena on neljä juoksua.

Syöttäminen

Syöttämisen tarkoituksena on rajoittaa lyöntivuorossa olevan joukkueen juoksujen määrää ja saada kaikille sen pelaajille palo jollakin seuraavista tavoista: 

TapaKuvaus
Hilaosuma Syöttäjä osuu hilaan (kolmeen pystykeppiin), joita lyöjä yrittää suojella.
Koppi Lyöjä osuu palloon ja ulkopelaaja saa siitä kopin, ennen kuin pallo koskee maahan.
LBW* Pallo osuu lyöjää jalkaan suoraan syötöstä (niin, että pallo olisi estämättä osunut hilaan).
Juoksupalo (run out) Pallo osuu hilaan (suorasta heitosta tai koskettaen hilaa kädessä olevalla pallolla), ennen kuin jompikumpi lyöjistä on päässyt juoksuyrityksensä loppuun.
Stumped Lyöjä on poissa lyöntialueelta (crease) ja palloa kädessään pitävä kenttäpelaaja hajottaa hilan.

Syöttötekniikat ja -tyylit voivat vaihdella suuresti. Yleisimpiä syöttötyyppejä ovat seuraavat: 

SyöttötyyppiKuvaus
Kova Oikea tai vasen käsi, yleensä yli 85 mph (136 km/h)
Keskikova Oikea tai vasen käsi, yleensä 60–85 mph (96–136 km/h)
Sisäkierre (off-spinner) Oikean käden sormikierre, jossa heitto kiertyy oikeakätistä lyöjää kohti tai pois päin vasenkätisestä lyöjästä
Ulkokierre (leg-spinner) Oikean käden rannekierre, jossa heitto kiertyy pois päin oikeakätisestä lyöjästä ja vasenkätistä lyöjää kohti
Hidas Orthodox Vasemman käden sormikierre
Hidas Chinaman Vasemman käden rannekierre

Kuinka lyödään vetoa kriketistä – eri vetomuodot

Kriketin säännöt ovat samat pelin eri muodoissa. Krikettivedonlyönnissä merkityksellistä on se, miten näitä sääntöjä sovelletaan. Eri pelimuodoissa lyöntivuorossa olevalla joukkueella on eri määrät sisävuoroja eli lyöntivuoroja (innings) ja ulkovuoroja (overs).

Seuraavassa on lyhyet kuvaukset eri pelimuodoista:

PelimuotoKuvaus
First-class-kriketti Kummallakin joukkueella on kaksi sisävuoroa, ja tulos selviää viiden päivän aikana (maaotteluissa) tai neljän päivän aikana (piirikunta- tai seuratason otteluissa).
Limited overs -kriketti Ottelu pelataan yhden päivän aikana, ja kummallakin joukkueella on 40 tai 50 lyöntivuoroa.
Twenty20-kriketti Moderni limited overs -krikettimuoto, jossa kummallakin joukkueella on vain 20 lyöntivuoroa.

Näiden erojen vuoksi eri joukkueet ja pelaajat soveltuvat paremmin eri pelimuotoihin. Esimerkiksi kovana lyöjänä tunnettu pelaaja voi olla parempi Twenty20-kriketissä, koska hän saa aikaan enemmän juoksuja lyhyessä ajassa, kun taas kurinalaisempi lyöjä voi sopia paremmin first-class-krikettiin, koska häntä on vaikeampi saada palamaan.

Mitä tekijöitä voit hyödyntää krikettivedonlyönnissä?

Kuten NFL-joukkueilla, tietyillä krikettijoukkueilla on parempi puolustus kuin muilla – toisin sanoen jotkut joukkueet ovat parempia ollessaan lyöntivuorossa ja toiset ollessaan syöttövuorossa.

Kunkin joukkueen pelaajistoon tutustumalla vedonlyöjä voi selvittää, pyrkiikö joukkue todennäköisemmin voittamaan vastustajansa saamalla paljon juoksuja vai yrittääkö se saada vastustajalle nopeasti palot keskittymällä syöttöihin. 

Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista asioista krikettivedonlyönnissä on se, miten ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa krikettiotteluun. Näitä ulkoisia tekijöitä voivat olla vaikkapa sää, kellonaika tai kentän kunto.

Kuten jalkapallovedonlyönnissä, jotkin joukkueet hyötyvät muita enemmän kotiedustaan – tämä johtuu osittain kentän ominaisuuksista ja siitä, että joukkueet pyrkivät säilyttämään kotikenttänsä omiin vahvuuksiinsa sopivana.

Krikettijoukkueissa on usein erityyppisiä ja siten erilaisille kentille sopivia syöttäjiä. Jotkin kentät ovat toisia kosteampia. Myös kenttien kovuus ja ruohon pituus voivat vaihdella. Perustasolla vedonlyöjän kannattaa ottaa huomioon seuraavat asiat:

KenttätyyppiKuka hyötyy
Tasainen kenttä Lyöjät – pallon kulku on helpompi lukea
Vihreä kenttä Nopeat syöttäjät – pallo liikkuu ilmassa ja pomppaa saumasta
Kuiva kenttä Kierresyöttäjät – pallon pomppaaminen murenevasta kentästä korostaa kierrettä

Säällä on kriketissä moneen muuhun urheilulajiin verrattuna hyvin suuri vaikutus, koska sitä ei pelata sateella. Duckworth-Lewis-menetelmän avulla voit selvittää, milloin sään voi odottaa vaikuttavan krikettiotteluun. Myös auringon kenttää kuivattava vaikutus on suuri, kun taas sateisemmissa maissa kentät ovat usein kosteampia ja vihreämpiä.

Kuinka lyödään vetoa kriketistä – muistettavia asioita

Peruskrikettivedonlyönnissä vedonlyöjän kannattaa ensin opetella pelisäännöt. Seuraavaksi vedonlyöjän kannattaa opetella tuntemaan eri pelimuodot ja miten eri joukkueet ja pelaajat soveltuvat niihin. Lopuksi on hyvä analysoida kenttä- ja sääolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa ottelun lopputulokseen.

app-update-promotion-in-article.jpg

Vedonlyöntiresurssit auttavat vedonlyönnissä

Pinnaclen Vedonlyöntiresurssit-osio on yksi netin kattavimmista asiantuntevan vedonlyöntineuvonnan kokoelmista. Tavoitteenamme on auttaa kaikentasoisia vedonlyöjiä parantamaan tietämystään.