close
huhti 4, 2019
huhti 4, 2019

Sulkemislinjan käyttäminen oman vedonlyöntiosaamisen testaamiseen

Todellisen vedonlyöntitilaston analyysi

Voitko sulkemislinjan voittaa sattumalta?

Sulkemislinjan arvo verrattuna tuottoihin ja tappioihin

Sulkemislinjan käyttäminen oman vedonlyöntiosaamisen testaamiseen

Usein on kysytty, kuinka suuri osuus vedonlyönnistä johtuu tuurista ja kuinka suuri osuus taidosta. Haluatko selvittää, oletko taitava vedonlyöjä? Lue lisää ja ota selvää, kuinka voit käyttää sulkemislinjaa vedonlyöntiosaamisesi testaamiseen.

Aiemmin Pinnaclen Vedonlyöntiresursseissa julkaisemassani artikkelissa selvitin, kuinka vedonlyöjä voi testata vedonlyöntiosaamistaan. Vertailemalla todellisia vedonlyöjän saamia tuottoja siihen, mitä voisi tapahtua täysin sattumanvaraisesti, voimme alkaa muodostaa käsitystä siitä, onko tilasto liian epätodennäköinen ollakseen vain sattuman tulosta.

Tämän lähestymistavan haittapuoli on aika (tai oikeammin vetojen määrä), joka tarvitaan, ennen kuin voi vetää kunnollisia johtopäätöksiä.

Esimerkiksi vedonlyöjä, joka lyö tyypillisesti vetoa noin 5,0:n kertoimilla, voisi tarvita 2 500 vetoa, ennen kuin hän voisi luottaa siihen, että hänellä on ollut suorituksissaan muutakin kuin onnea. Viiden vedon päivävauhdillakin tässä kestäisi yli vuosi. Valitettavasti sattuman aiheuttama mahdollisuuksien jakauma on leveä, ja kestää pitkän aikaa, ennen kuin suurten lukujen laki pääsee kunnolla vaikuttamaan.

Onneksi on myös vaihtoehtoinen tapa, jota käsittelinkin aiemmin tarkastellessani, mitä sulkemislinja voi kertoa meille tuotto-odotuksesta. On olemassa vakuuttavaa todistusaineistoa sen puolesta, että marginaali, jolla pystyt voittamanaan sulkemislinjan (eli sulkemiskertoimen), ennustaa luotettavasti tuottavuuttasi.

Tutkiaksemme, kuinka ja miksi vedonlyöjä voi voittaa sulkemislinjan tällä tavoin, meidän tulisi aloittaa arvioimalla todennäköisyys, että tämä tapahtuu sattumalta.

Jos voitat sulkemislinjan 10 %:lla, voit odottaa saavasi pitkällä aikavälillä 10 %:n tuoton, mikä tarkoittaa, että sulkemislinja kuvaa urheilutapahtumien oikeita todennäköisyyksiä hyvin. Tällaisia kertoimia kutsutaan tehokkaiksi.

Varmasti on olemassa voittavia vedonlyöjiä, jotka eivät onnistu voittamaan sulkemislinjaa ja voivat näin väittää tätä olettamusta vastaan. Silloin on kaksi vaihtoehtoa: joko he ovat väärässä ja ovat olleet vain onnekkaita, ja heidän tuloksensa tulevat vielä regressoitumaan kohti keskiarvoa. Vaihtoehtoisesti sulkemislinjojen tehokkuuden olettamus ei ole täydellisen oikea, vaan on olemassa tällaisten vedonlyöjien järjestelmällisesti tunnistamia sulkemiskertoimia, jotka eivät vastaa oikeita todennäköisyyksiä.

Tässä artikkelissa en paneudu tämän olettamuksen mahdolliseen heikkouteen. Olen kuitenkin aiemmin käsitellyt mahdollista tapaa, jolla sulkemiskertoimet voivat järjestelmällisesti (eivät siis sattumanvaraisesti) poiketa täydellisestä tehokkuudesta. Siihen voin kenties palata myöhemmin. 

Tässä artikkelissa haluan sen sijaan tarkastella, miten voisimme teoriassa käyttää sulkemislinjaa vedonlyöjän osaamisen testaamiseen, jos oletamme sulkemislinjan olettamuksen oikeaksi. Onhan Pinnaclen treidausjohtaja Marco Blume kuitenkin sanonut, että sulkemislinja on keskimäärin erittäin tarkka, että terävät vedonlyöjät pystyvät voittamaan sen ja että hänen kertoimenlaskijansa pyrkivät saamaan aikaan tehokkaimmat mahdolliset kertoimet niillä tiedoilla, jotka heillä on käytettävissä. Oletetaan tätä artikkelia varten, että hänen lausuntonsa pitää paikkansa.

Todellisen vedonlyöntitilaston analysointi

Seuraavassa kaaviossa on esitetty todellisen vedonlyöjän tuottohistoria tasapanoksilla. Se koostuu 1 214 vedosta 11 viikon jaksolla vuoden 2019 alusta lähtien. Keskimääräinen kerroin oli 2,065 ja sijoituksen tuotto 5,73 %.

in-article-closing-line-bettor-skill-1.jpg

Sininen viiva osoittaa todelliset suoritukset ja punainen viiva odotussuoritukset. Selvästikin toteutunut tilasto on paljon odotusarvoa parempi. Kuinka laskin odotustuoton?

Vedonlyöntihistoriassaan vedonlyöjä on säntillisesti kirjannut muistiin kaikkien asettamiensa vetojen kertoimet ja sulkemishinnat. Kuten edellä mainitsin, näiden kahden hinnan suhde antaa meille luotettavan arvion vedonlyöjän odotetusta edusta. Molemmissa hinnoissa on tietenkin mukana vedonvälittäjän kate. Tämä kate on poistettava sulkemishinnasta, jotta voimme laskea arvion oikeasta, ”reilusta” kertoimesta olettaen, että kertoimet ovat sulkemishetkellä täydellisen tehokkaat.

Poistamalla katteen osuuden saan samalla otettua huomioon suosikki–altavastaaja-vinouman, jonka vuoksi altavastaajat houkuttelevat puoleensa suuremman osuuden vedonvälittäjän katteesta kuin suosikit. 

Esimerkiksi sarjan ensimmäinen veto asetettiin kertoimella 2,13. Sulkemiskerroin oli 1,85. Kun vedonvälittäjän kate poistettiin, ”oikeaksi” sulkemiskertoimeksi tuli 1,89. Näin vedonlyöjän odotettu etu oli 2,13/1,89 = 12,8 %. Toisin sanoen jokaista sataa tällaista yhden yksikön suuruista vetoa kohden vedonlyöjä voisi odottaa saavansa 12,8 yksikön tuoton.

Vedonlyöjän keskimääräinen etu oli 2,19 %, mikä tarkoittaisi myös odotettua sijoituksen tuottoa 2,19 %. Keskimääräinen ”reilu” sulkemiskerroin oli 2,024.

Voitko sulkemislinjan voittaa sattumalta?

Tutkiaksemme, kuinka ja miksi vedonlyöjä voi voittaa sulkemislinjan tällä tavoin, meidän tulisi aloittaa arvioimalla todennäköisyys, että tämä tapahtuu sattumalta. Tätä varten olen kuvannut uudelleen eräässä aiemmassa artikkelissani analysoimani 162 672 jalkapallo-ottelun avaus- ja sulkemiskertoimien tilaston Pinnaclelta. 

Tästä otoksesta 35,7 % koti- ja vierasjoukkueiden avauskertoimista (kertoimien keskiarvo 3,443 ja mediaani 2,75) oli teoreettisesti tuottavia ”reiluihin” sulkemishintoihin nähden. Otoksen keskimääräinen avaus- ja sulkemiskertoimen suhde oli 0,969 %, mikä antaisi tasapanoksilla odotustuotoksi -3,1 %

Jos valitsisimme tästä otoksesta satunnaisesti 1 214 vetoa, odottaisimme saavamme keskimääräiseksi suhteeksi 0,969. Tietenkään emme aina saisi lukemaa 0,969, aivan kuten emme aina saa kymmentä kruunaa ja kymmentä klaavaa, kun heitämme kolikkoa 20 kertaa. Kuinka todennäköistä olisi poimia satunnaisesti otos, joka osoittaisi keskimääräistä suhdetta 1,000, eli vedonlyöjä pääsisi omilleen?

Pinnaclen treidausjohtaja Marco Blume on sanonut, että sulkemislinja on keskimäärin erittäin tarkka, että terävät vedonlyöjät pystyvät voittamaan sen ja että hänen kertoimenlaskijansa pyrkivät saamaan aikaan tehokkaimmat mahdolliset kertoimet niillä tiedoilla, jotka heillä on käytettävissä.

Voimme vastata tähän kysymykseen, jos tunnemme avaus- ja sulkemiskertoimien suhteiden keskihajonnan. Tässä otoksessa se oli 0,114 (eli 11,4 %), joten noin kaksi kolmasosaa yksittäisten kohteiden kertoimien suhteista oli normaalijakauman mukaan välillä 0,855–1,083.

Tämän tiedon avulla voimme arvioida, mikä 1 214 vedon otoksen keskimääräisen kerroinsuhteen keskihajonta olisi. Jos meillä siis olisi suuri määrä 1 214 vedon otoksia, joissa kertoimet vastaavat tämän esimerkin otosta, haluaisimme tietää keskimääräisen hintasuhteen keskihajonnan näissä otoksissa. 

Mahdollisen vedonlyönnin tuoton mallinnusta käsittelevän artikkelini lukeneet voivat muistaa, että vedonlyönnin keskiarvoa kuvaavan mittarin, kuten tuoton tai tässä tapauksessa avaus- ja sulkemiskertoimen suhteen, keskihajonta on kääntäen verrannollinen vetojen määrän neliöjuureen. Näin ollen keskimääräisen kerroinsuhteen keskihajonnan voi laskea jakamalla 0,114 luvun 1 214 neliöjuurella. Vastaus on 0,0033.

Toisin sanoen 1 214 vedon otoksilla, jossa kertoimet ovat esimerkkini kaltaisia, noin kahdessa kolmasosassa vedoista kerroinsuhde on välillä 0,966–0,972. Tämän luvun avulla voimme nyt laskea todennäköisyyden sille, että keskimääräinen avauskertoimen ja ”reilun” kertoimen välinen suhde 1,000 toteutuisi 1 214 vedon otoksessa satunnaisesti odotusarvolla 0,969. Vastaus on käytännössä 0 % (tarkemmin noin yhden suhde 100 triljoonaan). Koska 1,000 on yli yhdeksän keskihajonnan päässä 0,969:stä, tämä tulos tuskin yllättää ketään, joka tuntee normaalijakauman tilastotiedettä.

Todistus vedonlyöjän osaamisesta

Tämä analyysin johtopäätös on selvä. Jos vedonlyöjän lyömien vetojen kertoimien suhde ”reiluihin” sulkemiskertoimiin on 1,000, kun odotusarvo 1 214 vedon otokselle on 0,969, tämä ei käytännössä voi olla sattuman seurausta. Sen sijaan selityksenä on oltava syy–seuraussuhde, ja ilmeisin sellainen on vedonlyöjän taito sekä vedonvälittäjän reagoiminen siihen pienentämällä kertoimia. Ellei selitys ole tämä, tarvitsemme selitykseksi jonkin muun syy–seuraussuhteen; pelkästä hyvästä onnesta ei voi olla kyse.

Palataan esimerkin todelliseen vedonlyöjään ja hänen tilastoonsa. Ensinnäkin meidän kannattaa huomata, että hänen keskimääräinen kertoimensa 2,065 eroaa hyvin paljon analyysin otoksestani, jossa se oli 3,443. Kuinka tämä vaikuttaa laskelmiin?

Mitä suurempi kerroin on, sitä todennäköisemmin se muuttuu. Tämäkään ei ole yllättävää. Jos muutamme 80/20 prosentin todennäköisyyksiä 5 prosentilla 75/25 prosentiksi, suosikin kerroin muuttuu 1,25:stä 1,333:ksi (suhde 0,9375), kun taas altavastaajan kerroin muuttuu 5,0:sta 4,0:ksi (suhde 1,25). Itse asiassa avaus- ja sulkemiskertoimen välisen suhteen keskihajonta on verrannollinen kertoimien logaritmiin. 1,25:n kertoimilla oli tavallisesti noin 0,043:n keskihajonta, kun taas 5,0 kertoimilla keskihajonta oli noin 0,14.

Vastaavasti keskimääräiset avauskertoimen ja ”reilun” sulkemiskertoimen suhteen muutokset muuttuivat keskimääräisen kertoimen mukana pienentyen osapuilleen lineaarisesti kertoimien kasvaessa. Kertoimella 1,25 keskimääräinen suhde oli noin 0,99, kun taas kertoimella 5,0 se oli noin 0,95.

Kaikesta huolimatta on olemassa vedonlyöjiä, joilla on voitolliset tilastot, vaikka he eivät ole onnistuneet voittamaan sulkemislinjaa. He voivatkin argumentoida: ”Eivätkö tilastoni yksinkertaisesti todista, että tehokkaan sulkemislinjan hypoteesi ei toimi odotustuoton arvioinnissa?”

Vedonlyöjän keskimääräisellä kertoimella 2,06 keskihajonnaksi tulisi noin 0,079 keskiarvoksi noin 0,98. Kun tämä keskihajonta jaetaan 1 214:n neliöjuurella, saamme 0,0022, joten tässäkin suhde 1,000 on noin yhdeksän keskihajonnan päässä odotusarvosta 0,98.

Lopuksi meidän on muistettava, ettei vedonlyöjä keskimäärin pelkästään päässyt samaan kuin ”reilu” sulkemishinta. Hän voitti sen 2,19 %:lla. Mikä on todennäköisyys tähän, kun odotusarvo on -2,0 %? Noin yksi tuhannesta duodekiljoonasta (ykkönen ja 75 nollaa) tai noin 18,5 kertaa keskihajonta. Tämä vedonlyöjä oli sellainen, joka sai aikaan linjojen siirtymisen, ja syynä oli, että vedonvälittäjä tunnisti hänet keskimääräisiä markkinoita osaavammaksi silloin, kun hän löi vetoa julkaistuilla kertoimilla. 

Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa, että olen aiemmin yrittänyt mallintaa, kuinka usein vedonlyöjän teoreettisesti pitäisi pystyä voittamaan ”reilu” sulkemishinta, jotta hänellä olisi ylipäätään positiivinen odotusarvo. Sain tulokseksi 70 %. Esimerkin vedonlyöjämme voitti ”reilun” sulkemishinnan 73,5 % ajasta (voittaen julkaistun sulkemishinnan 84,2 % ajasta). 

Sulkemislinjan arvo verrattuna tuottoihin ja tappioihin

Palataan vielä edellä mainitun vedonlyöjän todelliseen tuotto- ja tappiohistoriaan. Käyttämällä perinteistä merkityksellisyyden testaamisen menetelmääni voin laskea, että tällainen suoritus voisi onnistua sattumanvaraisesti yhdeltä vedonlyöjältä 200:sta. Todistusaineiston perusteella on todennäköistä, että kyseessä on muutakin kuin tuuria, mutta jos meillä olisi 200 vedonlyöjän otos, josta tämä on paras tilasto, emme kuitenkaan voisi sulkea pois mahdollisuutta, ettei osaamisella ollut mitään osuutta.

Verrataan tätä edellä kuvaamaani sulkemislinjan menetelmään. Yksi 200:sta verrattuna yhteen tuhannesta duodekiljoonasta. Kumpi antaa meille luotettavamman kuvan vedonlyöjän osaamisen todennäköisyydestä? 

Alla olevassa kaaviossa vertaillaan kahta lähestymistapaa vedonlyöjällä, joka lyö vetoa 2,00:n kertoimilla. Se kuvaa, kuinka paljon nopeammin sulkemislinjan menetelmä antaa merkityksellisiä tietoja vedonlyöjälle hänen mahdollisuuksistaan tulla voittajaksi pitkällä aikavälillä 2 %:n odotusarvoisella edulla. Y-akseli on logaritminen, ja se kuvaa todennäköisyyttä, että 2 %:n odotettu/todellinen tuotto sijoitukselle tapahtuisi sattumalta sulkemislinjan menetelmällä tai tuotto- ja tappiomenetelmällä.

in-article-closing-line-bettor-skill-2.jpg

Sulkemislinjan menetelmään verrattuna todellisten voittojen ja tappioiden menetelmä hädin tuskin näkyy kaaviossa. Vielä 1 000 vedon jälkeen on vain yhden kymmenesosan todennäköisyys, että tuuri olisi tuottanut 2 %:n tuoton, kun odotusarvona on 2 %:n tappio. Hypoteesejä tutkiva tilastotieteilijä tuskin räpäyttäisi silmiään. Jos tällainen vedonlyöjä osoittaisi 2 %:n odotustuottoa sen perusteella, että hän voittaa reilut sulkemiskertoimet lyömissään vedoissa, vain 50 tällaista vetoa riittäisi antamaan luottamuksen, että näin tapahtuisi vain kerran 10 000:sta. 

Tietenkin voidaan perustellusti huomauttaa, että tuotot ja tappiot ovat todellisia ja sulkemislinjat antavat meille vain ajatuksen siitä, mitä voi odottaa. Tällä mittarilla vedonlyöjämme suoriutui erinomaisesti lähes 6 %:n tuotolla. Tärkeimpänä näkökohtana tässä on kuitenkin, että kestää paljon kauemmin erotella satunnaisuus syy–seuraussuhteesta tuottojen ja tappioiden perusteella kuin sulkemislinjan perusteella.

Jos oletetaan, että sulkemislinjan arvon olettamus on oikea (se ei ehkä ole täydellisen oikea, mutta jätetään sen asian käsittely myöhemmäksi), se antaa paljon luotettavamman kuvan vedonlyöjän osaamisesta kuin pelkkä vedonlyöntihistoria. Voidaan perustellusti väittää, että ”reilun” sulkemishinnan voittaminen kertoo meille paljon enemmän tämän vedonlyöjän pitkän aikavälin tuottavuudesta. Mahdollisesti kaksi kolmasosaa tämän artikkelin esimerkin vedonlyöjän todellisesta tuotosta 1 214 vedolla oli seurausta tuurista. Pitkällä aikavälillä hänen voi odottaa regressoituvan kohti keskiarvoaan 2,19 %.

Päätelmä

Tiedän, että on olemassa vedonlyöjiä, joilla on voitolliset tilastot siitä huolimatta, että he eivät ole onnistuneet voittamaan sulkemislinjaa. He voivatkin argumentoida: ”Eivätkö tilastoni yksinkertaisesti todista, että tehokkaan sulkemislinjan hypoteesi ei toimi odotustuoton arvioinnissa?” Voihan niin olla, mutta tässä pitää ottaa huomioon kaksi asiaa.

Ensinnäkin jos vedonlyöjä voittaa sulkemislinjan samalla tavalla kuin vedonlyöjä tämän artikkelin esimerkissä, meillä on oltava sille selitys. Pelkkä tuuri ei pysty selittämään sitä, kuten numerot ovat todistaneet. Ilmeinen vastaus on, että vedonlyöjä on taitava ja vedonvälittäjä tietää sen.

Ja jos yksi voittoisa vedonlyöjä pystyy siirtämään linjoja, miksei joku muukin? Ellei voittoisa vedonlyöjä pysty antamaan järkeviä ja testattavia selityksiä sille, ettei hän ole voittanut sulkemislinjoja, on todennäköistä, että hän on ollut vain onnekas. Sinulla voi olla vedonlyöntitilasto, jollaisia on yksi miljoonasta, mutta jos olet saanut parhaat tulokset miljoonasta seuratusta vedonlyöjästä, mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Jos oletetaan, että sulkemislinjan arvon olettamus on oikea (se ei ehkä ole täydellisen oikea, mutta jätetään sen asian käsittely myöhemmäksi), se antaa paljon luotettavamman kuvan vedonlyöjän osaamisesta kuin pelkkä vedonlyöntihistoria.

Toisekseen näillä tiedoilla sulkemislinja toimii mittarina, jonka avulla vedonlyöjä voi hyvin nopeasti mitata odotusarvonsa. Koska pienetkin poikkeamat odotusarvosta ovat hyvin epätodennäköisiä jo niinkin pienillä otoksilla kuin 50 vetoa, vedonlyöjä pystyy hyvin nopeasti tunnistamaan, onko hän markkinoiden mukaan menettänyt etunsa. Tällainen olisi täysin mahdotonta pelkällä tuotto- ja tappioanalyysillä. Esimerkin vedonlyöjämme sanoin: ”Voin käyttää sulkemislinjan arvoa jyrkänteiden tunnistimena. Siten voin hidastaa vauhtia tai muuttaa suuntaa, etten putoa jyrkänteeltä.”

Siihen asti, kunnes vedonvälittäjät näyttävät meille tietoja tuotoista ja tappioista verrattuna sulkemislinjan arvoon, emme voi täysin varmasti tietää, kuinka luotettava indikaattori sulkemislinjan arvo todella on. Suuri osa Pinnaclen Vedonlyöntiresursseissa vuosien kuluessa julkaistusta asiaa koskevasta tietoanalyysistäni antaa kuitenkin aiheen olettaa, että vaikka se ei ole täydellinen, se on varsin hyvä.

Marco Blumehan on kertonut meillä, että terävät vedonlyöjät siirtävät linjoja. Kuka minä olen väittämään vastaan? Jos siis olet halukas pitämään kirjaa vedonlyöntikertoimistasi, kirjaa myös sulkemiskertoimet, jotta voit nopeasti selvittää, oletko vedonvälittäjäsi ja markkinoiden mukaan voittaja.

Vedonlyöntiresurssit auttavat vedonlyönnissä

Pinnaclen Vedonlyöntiresurssit-osio on yksi netin kattavimmista asiantuntevan vedonlyöntineuvonnan kokoelmista. Tavoitteenamme on auttaa kaikentasoisia vedonlyöjiä parantamaan tietämystään.