huhti 4, 2022
huhti 4, 2022

Vedonlyöntimarkkinoiden tehokkuus

Vedonvälittäjien ”viisaan” rahan hyödyntäminen

Työkaluja lyötyjen vetojen hyvyyden mittaamiseen

Systemaattiset hinnoitteluvirheet

Vedonlyöntimarkkinoiden tehokkuus

Monesti kuulee yleisesti puhuttavan vedonlyönnin harrastajien keskuudessa, että vedonlyöntitoimisto olisi asettanut kertoimet väärin, mutta tämä saattaa päteä ainoastaan kohteen avauskertoimiin, ja tällöinkin ne tulevat useimmiten ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Tästä eteenpäin kertoimia muokkaavat markkinat, eli vedonlyöjät.

Vedonlyöntitoimistoilla on kohteen auetessa (early market) normaalisti maksimipanos vain murto-osan siitä kuin mitä se on lähempänä ottelun alkua. Myös samankokoinen panos vaikuttaa eri ajankohtana kertoimeen eri suuruudella. Vedonvälittäjistä monet myös ”säädättävät” kertoimiaan vedoilla merkityiltä pelaajilta, joilta he tietävät tulevan ”viisasta” rahaa esimerkiksi tiettyyn lajiin tai pelimuotoon. Minulle on käynyt esimerkiksi seuraavasti NBA:n pelaajavedoissa. Eräs Tukholman pörssiin listattu yritys alkoi hyväksymään panoksesta, jonka yritin kohteeseen lyödä, vain alle euron, jonka jälkeen he laskivat pelaamani kohteen kerrointa. Edes 10:tä euroa ei hyväksytty, vaan aina samainen alle euro hyväksyttiin, ja loppuosa hylättiin automaattisesti. Vastaavasti, kun tuttuni testimielessä pelasi samaa kohdetta ensiksi, hänen kohdallaan hyväksyttiin isompi panos ilman, että kerroin olisi sen jälkeen muuttunut lainkaan. Olen myös NBA:n total-vedoissa kohdannut samanlaista profilointia. Aikanaan muun muassa yhdellä vedonvälittäjällä total-kohteiden linja muuttui aina vedoistani tasan pisteellä, riippumatta siitä, löinkö kohteeseen 100 euron vai 3 000 euron panoksen. Eivätkä nämä ole ainoat vedonlyöntitoimistojen käyttämät keinot hyödyntää asiakasprofilointia, jotta kertoimet ja linjat saavuttaisivat nopeammin ”oikean” tason, jossa rahaa virtaisi tasaisemmin molemmille merkeille. Vedonlyöntitoimistolle tämä on paras tilanne, jos tulos syntyy marginaaleilla ilman ottelun lopputuloksen aiheuttamaa riskiä.

Vedonlyönnissä, jossa varianssilla on iso merkitys yksittäisten otteluiden lopputuloksiin, yksi vedonlyöjien haasteista on arvioida, kuinka paljon varianssia sisältyy saavutettuun tulokseen. Mitä suurempi on otoskoko, sitä pienempi on varianssin merkitys. Kuitenkin mitä kauemmaksi nykyhetkestä kohteet sijoittuvat, sitä vähäisempi on niiden painoarvo, sillä markkinoilla on tapana jatkuvasti tehostua. Omalta kohdaltani voisin sanoa, että mikäli tekisin arvioni samalla tavalla kuin reilut viisi vuotta sitten, markkinat olisivat ajaneet minusta jo vauhdilla ohitse. Varmuudella en tosin osaa nytkään sanoa, mikä on tämänhetkinen tilanne, varsinkin, kun koronapandemia on aiheuttanut monia uusia muuttujia tilapäisesti, ja otoskokokin on suhteellisen pieni. Tehokkuuden muutoksissa on varmasti isoja eroja eri lajien ja sarjojen kohdalla, mutta oma kokemukseni rajoittuu viime vuosina NBA:n ja Euroviisuihin. Euroviisuissa markkinat ovat rajusti tehostuneet viime vuosina, lähinnä todella paljon helpottuneen informaation saannin vuoksi. Kuitenkin lienee selvää, että lajissa kuin lajissa lähempänä nykyhetkeä olevien vetojen arvo on merkittävämpi kuin vaikka 10 vuotta vanhojen. Välillä näkee, että vedonlyöjät vain niputtavat esimerkiksi vihjeissä kaikki vuodet yhteen. Tämä on peesaajalle haastava tilanne, mikäli ei näe milloin mahdollinen tulos on tehty. Sama ongelma syntyy niputtaessa kaikki eri sarjat ja lajit yhteen. Tällöin on vaikeampi reagoida ja tehdä mahdollisesti tarvittavia muutoksia, mikäli jonkun lajin, sarjan tai pelimuodon kanssa on heikkoutta havaittavissa.

Eräs hyödyllinen työkalu mittaamaan pelattujen vetojen hyvyyttä on verrata itse pelaamaansa kerrointa päätöskertoimeen. Tästä metodista käytetään nimitystä closing line value eli CLV. Varsinkin isoissa lajeissa ja sarjoissa pidetään päätöskerrointa keskimäärin tehokkaana ”oikean” todennäköisyyden mittarina, sillä tällöin siihen sisältyy parhaiten kaikki saatavilla oleva informaatio sekä ”viisas” raha. Yleisesti käytössä on kahta eri versiota, CLV ja Fair CLV, joista jälkimmäisessä huomioidaan vedonvälittäjän osuus eli marginaali.

Fair CLV (closing line value)

Fair CLV koostuu kolmesta tekijästä: pelatusta kertoimesta, päätöskertoimista sekä vedonvälittäjän osuudesta eli marginaalista. CLV:stä vain jätetään huomiomatta vedonvälittäjän marginaali.

Esimerkki: Oklahoma City Thunder – Boston Celtics (over/under 216):

Päätöskertoimet ovat: over 1,8 ja under 2,11 ja pelattu kohde on over kertoimella 1,97

Näistä marginaali lasketaan seuraavasti: (100/1,8 + 100/2,11) /100 = 1,0295

Jotta vertailussa huomioitaisiin marginaali, päätöskertoimeen tulee lisätä marginaalin osuus, jotta saadaan todenmukainen vertailukerroin: 1,8 x 1,0295 = 1,853

Fair CLV = pelattu kerroin / päätöskerroin => 1,97/1,853 = 1,0631

Tämän esimerkin kohteessa saatiin etua ~ 6,3 % päätöskertoimeen nähden, marginaali huomioiden.

Näistä kun alkaa pitämään seurantaa, pystyy seuraamaan, paljonko keskimäärin saavutetaan tai hävitään etua suhteessa päätöslinjaan.

Tässä kannattaa huomioida vielä panoskoko pitäessä seurantaa, niin saadaan lisäinfoa ja pystytään myös otoskoon karttuessa seuraamaan, onko eri panosko’oilla selviä eroja toteutuneen CLV:n kohdalla. Usein käytetään lisäksi yksinkertaistettua jaottelua, kuinka usein on voittanut päätöslinjan, hävinnyt sille tai ollut sen kanssa samassa tasossa.

xG (expected goals)

Jalkapallossa ja jääkiekossa usein käytetään työkaluna maaliodottamaa xG:tä (expected goals), jossa arvioidaan maalintekopaikkojen hyvyys 0 ja 1 väliin, ja nämä laskettaessa yhteen saadaan odotettu maalimäärä joukkueille. Esimerkiksi mikäli saadaan arvot 0,45–2,3 ja ottelu päättyy 1–0 ja oma veto oli vierasvoitto, voidaan päätellä vedon olleen hyvä, kertoimesta riippuen. xG:stä löytyy nykyään jo paljon internetistä tietoa ja valmiina otteluiden toteutuneina maaliodottamia, joita voi hyödyntää monin eri tavoin, kuten työkaluna pelattujen vetojen mittarina. Huomionarvoista tässäkin on, että tässäkin kyse on vain arvioista, ja kaksi vedonlyöjää antaa eri arvoja tekopaikoista, koska ei ole olemassa oikeaa tarkkaa arvoa.

Kuitenkin on hyvä muistaa, että nämä ovat vain apuvälineitä jälkianalyysissa kohteiden hyvyyksien mittaamiseen eivätkä kerro mitään täysin varmasti. Lisäksi vedonlyönnissä kyse on aina vain yksittäisestä ottelusta ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin sama ottelu olisi saattanut edetä aivan toisella tapaa, mikäli joku hyvin pienikin asia olisi mennyt toisin. Koripallossa yksi esimerkki voisi olla blokki tai donkki, joka yksittäisenä tapahtumana on vain hyvin pieni pala ottelua, mutta sen vaikutus joukkueen ja yleisön sytyttäjänä on usein paljon merkittävämpi. Kuitenkin vedonlyönnissä on hyvin tärkeää pyrkiä tekemään jälkianalyysia, koska muuten on mahdotonta reagoida mahdollisiin ongelmakohtiin. Varsinkin vähemmän vakavasti vedonlyönnin ottavat yleensä tappioputkien aikaan turvautuvat huono tuuri -selitykseen ja vastaavasti vetojen osuminen on omaa hyvyyttä.

Informaation helpottunut saatavuus

Vedonlyöntimarkkinat tehostuvat jatkuvasti, ja varsinkin internetin aikakaudella tämä on ollut erityisen nopeaa. Informaatio, tilastot, data sekä muut otteluiden arvioiden tekoon tarvittavat aineistot ovat helposti kaikkien saatavilla, eli kynnys arvioiden tekoon on madaltunut valtavasti, mutta myös tehostanut vedonlyöntimarkkinoita. Myös toteutunut kerroindata on nykyään kaikkien saatavilla.

NBA:n puolella oli vielä muutama vuosi sitten helposti saatavilla olevaa dataa huomattavasti vähemmän. Tällöin manuaalisen datan keruulla muun muassa otteluita katsomalla sekä kaivamalla infoa eri kaupunkien paikallislehdistä saavutti merkittävää lisäetua. Tällä hetkellä NBA:sta löytyy jo lähes kaikki tärkeä data suoraan NBA:n virallisilta sivuilta, esimerkiksi kuinka lähellä heittäjää on puolustaja ollut. Tämä on todella hyödyllistä tietoa, sillä esimerkiksi kolmen pisteen heitossa heittotarkkuudessa on todella suuri ero siinä, onko heitto täysin vapaa vai onko heitto esimerkiksi hyökkäysajan lopussa otettu vaikea yritys, jossa puolustaja on tehokkaasti häiritsemässä heittoyritystä. Vedonlyöntitoimistojen reagointi poissaoloihin on myös nopeutunut selvästi. Ei tästä ole varmaan kuin 5–10 vuotta aikaa, kun poissaolosta tiedotettiin ensimmäistä kertaa jossain mediassa, niin vedonlyöjällä saattoi olla vielä useita minuutteja aikaa lyödä veto sisään vanhalla kertoimella ennen kuin bookkerit poistivat kohteen tilapäisesti listoiltaan ja avasivat sen tarvittaessa uudella linjalla tai kertoimella.

Yleistäen tehottomimpia markkinat ovat pienemissä sarjoissa ja lajeissa sekä pelimuodoissa, joissa ei liiku rahaa samassa mittakaavassa kuin isommissa lajeissa ja sarjoissa. Myös heti kohteiden aukeamisen jälkeen on tarjolla edelleen usein hyvinkin reiluja etuja, kun panosrajoitukset ovat vielä selvästi alhaisempia. Tähän vaikuttaa myös se, että isot vedonlyöntisyndikaatit eivät tuhlaa resurssejaan lajeihin tai sarjoihin, joissa panosrajat ovat heille liian alhaiset.

Vaikka lähes kaikki tieto on nykyään helposti saatavilla, niin se, kuinka sitä osaa hyödyntää, ratkaisee, kykeneekö voitolliseen peliin. Usein merkittävä pullonkaula arvioita tehdessä on käytettävissä oleva aika. Tärkeää on osata ohittaa saatavilla olevasta datamassasta ne tiedot, joilla ei ole arvioon merkitystä tai jotka ovat niin pieniä, että ajankäyttö niihin ei ole järkevää. Tämä on tärkeää varsinkin lajeissa ja sarjoissa, jossa pelataan käytännössä joka päivä.

Systemaattiset hinnoitteluvirheet

Systemaattisia eli tasaisesti toistuvia virheitä markkinoiden hinnoittelussa en ainakaan itse ole löytänyt aikoihin. Se ei tarkoita välttämättä, että niitä ei olisi, sillä mikäli tällaisen löytää, olisi asiasta tyhmää huudella julkisesti. Kannattaa hyödyntää tilanne itse niin kauan kuin mahdollista, kuten minä tuossa lopun esimerkkitapauksessa. Esimerkiksi vanhat klassiset ”pelaa kohdetta aina” -säännöt eivät ole enää nykypäivää. Aikoinaan kehotettiin esimerkiksi pelaamaan aina joukkuetta seuraavaan otteluun valmentajavaihdoksen jälkeen tai underia aina paras seitsemästä ottelusarjan mahdolliseen seitsemänteen otteluun. Näistä ei ole ainakaan systemaattisesti etua saavutettavista, vaan kyllä nämä sisältyvät jo poikkeuksetta kertoimeen. Tämä ei silti tarkoita, että näistä ei voisi löytää ylikerrointa, mutta jokaista ottelua on arviota tehdessä kohdeltava erillisenä kohteena.

Vedonlyöntiin tulee ajan kanssa uusia lajeja, kuten viimeisimpänä eSports, tai aivan uusia pelimuotoja, kuten aikanaan vedonlyöntimaailman mullistanut livevedonlyönti. Tällaisista on mahdollista aluksi löytää systemaattisia hinnoitteluvirheitä. Minulla ei ole kokemusta tai tietoa, onko esimerkiksi eSportsissa ollut tällaista, mutta uskoisin, että ainakin ihan aluksi tämä on voinut olla mahdollista.

Livevedonlyönnissä sen sijaan aikanaan, kun se lanseerattiin, ainakin tenniksessä löytyi todella merkittäviä systemaattisia hinnoitteluvirheitä. Tällaisia olivat esimerkiksi alustan vaikutuksen aivan liian vähäinen huomioiminen. Tuolloin ehkä suurin systemaattinen virhe kuitenkin oli siinä, kuinka vedonlyöjät arvioivat syötönmurtoja, sillä aivan aluksi kerroinliikkeet olivat lähes yhtä isoja riippumatta pelialustasta tai siitä, oliko kyse naisten vai miesten ottelusta. Tosin on hyvin vaikea sanoa, olisiko näitä systemaattisia virheitä ollut lainkaan, mikäli livevedonlyönti tulisi nyt markkinoille, kun informaation saannin saatavuus ja helppous ovat aivan toisella tasolla kuin tuolloin.

Kuitenkin varmasti uusista lajeista ja pelimuodoista on alkuun mahdollista asiansa osaavilla vedonlyöjillä saada normaalia isompia etuja ennen kuin niiden suosio kasvaa tai mahdollinen virhe huomataan. Erikoisvetojen puolelta minulta löytyy hyvä esimerkki koripallosta vedonvälittäjien virheestä, joka johtui liian vähästä lajin erikoisuuksien ymmärryksestä vedonvälittäjän puolelta. Vielä vajaa 10 vuotta sitten oli pelikohde, kumpi joukkueista tekee ottelun viimeisen korin. Kertoimet olivat tällaisessa aina tasan 1,85–1,85 tai 1,91–1,91. Helposti voisi ajatella, että todennäköisyys on suunnilleen 50–50 mikäli lajia ei ymmärrä paremmin. Vedonvälittäjä mielsivät tämän täysin arpapeliksi, jollainen on koripallossa muun muassa pelimuoto, jossa veikataan, onko lopputulos parillinen tai pariton luku. NBA:ssa on ollut pitkään herrasmiessääntö, jossa ratkenneissa otteluissa voittava joukkue kuluttaa vain ajan loppuun, mikäli peliaikaa on jäljellä vähemmän kuin hyökkäysaikaa. Tämä johtaa siihen, että ratkenneissa otteluissa poikkeuksetta viimeisen heittoyrityksen ottaja oli häviävä joukkue, ellei tullut esimerkiksi pallonmenetystä. Kohde poistettiin pelilistalta, kun ottelussa oli peliaikaa jäljellä noin 3–4 minuuttia. Juuri ennen tätä, kun pelasi otteluihin, jossa ero oli venähtänyt jo suureksi, tuosta sai todella mainion ylikertoimen, vaikka palautusprosentti oli heikko ja satunnaisesti reilusti tappiolla ollut joukkue ottikin kovan loppukirin. Kohde oli tarjolla vain muutamalla vedonlyöntitoimistolla, ja panostaa sai yhteensä per kohde 300–500 €, mutta tuosta tuli pariksi kaudeksi helppo rahasampo, kunnes pelikohde poistettiin kohdevalikoimasta.

Muuttuvat kertoimet

Vedonlyöntiresurssit auttavat vedonlyönnissä

Pinnaclen Vedonlyöntiresurssit-osio on yksi netin kattavimmista asiantuntevan vedonlyöntineuvonnan kokoelmista. Tavoitteenamme on auttaa kaikentasoisia vedonlyöjiä parantamaan tietämystään.